HOIDETUT
KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET

Sastamala
Vehmaanniemi	912400005
Hoitoalue:	Pirkanmaa
Hoitotaho:	maanomistaja
Ajoitus:	rautakautinen
Tyyppi:	hautapaikat, hautaröykkiöt
Koordinaatit:	ETRS-TM35FIN P: 6807176 I: 284213
Pinta-ala:	7.90 ha
Peruskartta:	VAMMALA 212107
Luonti: 24.1.1997, Viimeisin muutos: 7.1.2021
takaisin

Yleiskuvaus

Maisemallisesti erittäin kaunis pitkä kapea niemi. Alue kuuluu Vehmaan kulttuurimaisemaan. Rautaveteen sen etelärannalta pistävällä kapealla, lähes kilometrin pituisella Vehmaanniemellä on yhdeksän kiven- ja maansekaista röykkiötä. Kaksi niistä on niemen eteläosassa ( halk. 6 ja 10 m.) Vastaavanlainen turpeen peittämä röykkiö on niemen pohjoisosan niityllä. Keskellä Vehmaanniemeä on kallion länsirinteessä viisi maatunutta, ympyrän muotoista kiviröykkiötä jonossa. Niiden leveys on 3 - 4 m ja muutamissa on keskellä kivetön, suorakaiteen muotoinen aukko. Keskimmäiseen tehdyn koekuopan perusteella rakennelmat ovat hautoja. Samanlainen kiviasetelma mäellä on niemen koillisosassa. Lisäksi Vehmaanniemestä tunnetaan maanviljelyyn liittyviä kiviraunioita. Muinaisjäännökset sijaitsevat Maailman luonnonsäätiön (WWF) Suomen rahaston omistamalla luonnonsuojelualueella.Vehmaannniemi toimi läheisen Vehmaan tilan laidun- ja peltoalueena aina 1950-luvulle saakka. Karjan laidunnus ja viljely muokkasivat alueelle tunnusomaisen ilmeen, peltosarat, kalliokedot, katajaiset koivikkomäet ja rannan rehevät niityt. Alueen aktiivikäytön päätyttyä alue on kasvamassa ja osin kasvanut umpeen. Luonnonsuojelulailla alue rauhoitettiin vuonna 1973. Suomen WWF on vastannut vuodesta 1977 alueella tehdyistä hoitoimenpiteistä ja sen tavoitteena on säilyttää palauttaa alueen alkuperäinen perinnemaisema ja luonto sekä säilyttää se jälkipolville. Vehmaanniemi kuuluu osana laajempaan valtakunnallisesti merkittävään Tyrvään-Karkun alasatakuntalaiseen maanviljelysseudun kulttuurimaisemaan. Alueelle valmistui vuonna 1988 opastettu luontopolku.

Luonti: 1.1.1900

Osa-alueet

1 Vehmaanniemi:hakamaat	3.70 ha
2 Vehmaanniemi:niityt	2.70 ha
3 Vehmaanniemi:rantavyöhyke	1.50 ha

Yleissuunnitelma

Laatija:	Olli Soininen/WWF
Päiväys:	24.1.1997
Hoitotaho:	maanomistaja
Hoitolupa:	myönnetty
Ympäristötuki:	myönnetty

Hoitotavoitteet

Vehmaanniemen luonnonsuojelualueelle WWF: toimesta tehty Turun ja Porin lääninhallituksen hyväksymä (1995-1999) hoitosuunnitelma, jonka tavoitteena on palauttaa perinteisen maankäytön muokkaama luonto ja maisemakuva. Museoviraston suorittama hoito on osa tätä Vehmaanniemen alueen hoitosuunnitelmaa ja sen ensisijainen tavoite on edistää alueella sijaistevien muinaisjäännösten suojelua sekä alueen käyttöä opetukseen ja matkailuun. Alueelle on tehty WWF:n hoitosuunnitelma, jonka mukaan aluetta hoidetaan (Turun ja Porin lääninhallituksen päätös 17YSL (27.2.1995) diar. 01556 361 95 127. Suomen WWF on teettänyt aluella luontoselvityksiä ja suorittanut niemellä vähäisiä hoitotoimia umpeenkasvun estämiseksi seuraavasti: 1978 putkilokasvikartoitus, perhoskartoitus, P.Borgin ehdotus alueen hoidon järjestämiseksi. 1978-9 linnustoselvitys.1979-86 Vammalan-Äetsän luonnonsuojeluyhdistys hoiti luontopolkua. 1987 WWF:n talkooleiri 22.-26.7. vielä avoimien niittyjen niittämiseksi. Heinät kuivatettiin seipäillä, parkkipaikka rakennettiin. 1988 Luontopolku varustettiin tauluilla yhdessä luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. WWF:n talkooleiri 28.6.-3.7. avoimena olevien niittyjen niittämiseksi. Luontopolkutaulut asennettiin paikoilleen ja opastaulu rakennettiin. 1989 WWF:n talkooleiri, jonka kuluessa niityt niitettiin ja rakennettiin perinteinen riukuaita niemen poikki laiduntamisen mahdollistamiseksi. 1990 Vammalan kaupunki huolehti luontopolun varsien niitosta. 1991 Seuralan lampaat (10) aloittivat laidunnuksen. 1992 Seuralan lampaat laidunsivat aluetta. 1993 Vehmaanniemi valtakunnallisen pienmaisemaohjelman kohteeksi, Seuralan lampaat (n 20) laidunsivat aluetta, viikonlopun talkooleirillä 10.-11.7. yhdessä soroptimistiklubin kanssa niitettiin keskiniitty ja raivattiin eteläsitä ja keskiniittyä varsinkin nittyjen laitoja reunustavista pusikoista. VYH toimeksiannosta alueen kasvillisuuskartoituksen, viikonlopun polttotalkooleiri 23.10.1993 kesän niitto- ja raivausjätteen hävittämiseksi. 1994 Seuralan lampaat (19) jatkoivat laidunnusta, viikonlopun talkoleirillä 15.-17.7. yhdessä soroptimistien kanssa niitettiin keskiniitty ja raivattiin keskiniityn reunoja pusikoista niityn ja hakamaan välittömän maisemallisen yhteyden saamiseksi, yhdessä kohtaa avattiin kokeiluluonteisesti rannan pensaikko näkymän saamiseksi järvelle. Aloite Vammalan kaupunginkanssa TVL:lle Vehmaanniemen ls-alue kyltinsaamiseksi kantatie 41 Stormin risteykseen.

Hoito-ohje

Vesakonpoisto, Hoidon aluksi, vuosittain, Tuomi. pajut ja leppä ovat valloiittaneet niittyjä. Niiden mekaaninen raivaus ja uudelleen raivaus tarpeen mukaan. Hautaröykkiöiden ympäristöt on raivattava auki.. Yleissiivous, Vuosittain, Alueella on tehtävä yleisisivous kerran kesässä. NiittoNiityt niitetään säännöllisin välein eli vähintäin kerran kahdessa vuodessa.. Laidunnus, Vuosittain, Alueella pidetään vuosittain lammaslaidunnudta (n 20 lammasta). Kiinteä maastomerkintäAlueella sijaitsevat hautaröykkiöt on merkittävä mj-kyltein. Kulkuväylien tekoAlueelle on tehty opaspolku.

Taustatiedot

Maisemamaakunta:	Ala-Satakunnan viljelyseutu
Maisema-alue:	Karkku - Tyrvää
Perinnebiotooppi (inventoitu):	Vammala Vehmaanniemi, V
Natura-alue:	Vehmaanniemi FI0350005
Luonnonsuojelualue:	Vehmaanniemen lsalue, Turun ja Porin läänihallitus nro1/30.11.1973, 17YSL/27.2.1995

Selvitykset

1949. Arkeologinen inventointi (A. Erä-Esko) 1978 Putkilokasvikartoitus, perhoskartoitus, Pekka Borgin ehdotus alueen hoidon järjestämiseksi. 1978-9 linnustokartoitus, 1979 luontopolku 1995 Perhosselvitys (valo- ja syöttirysäpyynti) 1996 tarkastus (O.Soininen ja V.Adel)

Luonnonympäristö

Topografia

Osa-alue Vehmaanniemi:niityt, geomorfologia ja topografia: Vehmaanniemen tasaiset savikkopainanteet muodostavat niittyalueen; Osa-alue Vehmaanniemi:hakamaat, geomorfologia ja topografia: Vehmaanniemen kallioiset ja lohkareiset moreeniharjanteet muodostavat metsälaidunalueen; Osa-alue Vehmaanniemi:rantavyöhyke, geomorfologia ja topografia: Ranta-alueet ovat syntyneet rautaveden pinnan laskemisesta 1950-luvulla.; Osa-alue Vehmaanniemi:niityt, kallio- ja maaperä: Savi, kosteus: Tuore, ravinteet: ; Osa-alue Vehmaanniemi:hakamaat, kallio- ja maaperä: Moreeni,kallio, kosteus: Kuivahko, ravinteet: ; Osa-alue Vehmaanniemi:rantavyöhyke, kallio- ja maaperä: Savi, kosteus: Kostea, ravinteet: ;

Kasvisto

Osa-alue Vehmaanniemi:niityt: Tuomi, harmaaleppä ja pajut muodostavat nittyjä rajaavan puusto/pensaistovyöhykkeen, joka on levinnyt ja leviämässä niityille. Paikoin niittyjen keskelle onmuodostunut puusaarekkeita. Tuomi, leppä ja paju pensaistoa (ks. puuston kuvaus). Osa-alue Vehmaanniemi:hakamaat: Pääosa alueesta on vanhaa koivikkohakaa, jossa on paikoin runsaastikin katajaa. Koivut ovat pääosin erittäin vanhoja, vanhoja hakamaamäntyjä on sangen niukalti. Alueella kasvaa myös joitakin kuusia ja pihlajia. Nie-men luoteiskärki on kuusettumassa ja paikoin alueelle on noussut pienia-laisia haavikoita ja lepikoita.. Metsätyyppi: Joutomaa. Kenttäkerrosta peittää paikoin hyvin tiheä heinäkerros ja osittain tiheä sananjalkakasvusto.. Osa-alue Vehmaanniemi:rantavyöhyke: Nykytilassa rantavyöhyke on kokonaan umpeenkasvanut pensaikkoiseksi. Valtalajeina ovat tuomi ja lepät. Rannoilla kasvaa kuitenkin vielä joitakin yksittäisiä maisemapuita (koivuja, mäntyjä sekä pihlajia ja kuusia. Metsätyyppi: Joutomaa. Ranta on umpeenkasvanut tuomea, leppää sekä pajua.. Osa-alue Vehmaanniemi:niityt: Tällä hetkellä avoimena olevat niityt kasvavat runsaasti mesiangervoa ja nokkosta, koska mm. useiden vuosien niittämättömyyden seurauksena maaperän typpivarasto on kasvanut. Aluetta laiduntavat lampaat eivät juuri koske em. kasveihin.. inventointi 1978 (WWF), 1993 (VYH). Alueella on perinnemaisema, arvo: V valtakunnallinen. Niityt (Ni). Ihmisen toiminta on luonut alueen biotoopin, joskin niityt ovat hyvää vauhtia kasvamassa umpeen.. Osa-alue Vehmaanniemi:hakamaat: puuston ongelmana on sen uudistuminen: erityisesti koivuntaimia ei alueella kasva. Lisäksi uusilta puilta puuttuu hakamaapuille tyypillinen ulkomuoto, koska ne ovat saaneet kasvaa liian tiheässä ja liian nopeasti pituutta. Alueen luoteiskulmaus on kuusettumassa nopasti, samoin eteläisen ja keskiniityn välisellä hakamaalla katajikko on runsastunut liikaa.. inventointi 1978 (WWF), 1993 (VYH). Alueella on perinnemaisema, arvo: V valtakunnallinen. Metsälaituimet. Alueen kasvisto on muodostunut ihmistoiminnan tuloksena.. Osa-alue Vehmaanniemi:rantavyöhyke: inventointi 1978 (WWF) ja 1993 (VYH). Alueella on perinnemaisema, arvo: V valtakunnallinen. Niityt (Ni). Alueen kasvillisuuteen on ihminen vaikuttanut ainostaan paikoin..

Eläimisto

Osa-alue Vehmaanniemi:niityt: Alueella on tehty perhoskartoitus 1978 ja linnustoselvitys 1978-9..

Kulumisherkkyys

Osa-alue Vehmaanniemi:niityt, vaurioherkkyys: vähäinen; Osa-alue Vehmaanniemi:niityt, kulumisvauriot: vähäisiä; Osa-alue Vehmaanniemi:hakamaat, vaurioherkkyys: Vähäinen; Osa-alue Vehmaanniemi:hakamaat, kulumisvauriot: Vähäisiä; Osa-alue Vehmaanniemi:rantavyöhyke, vaurioherkkyys: Vähäinen; Osa-alue Vehmaanniemi:rantavyöhyke, kulumisvauriot: Jyrkissä rantatörmissä on paikoin nähtävissä veden aiheuttamaa eroosiota;

Käyttömahdollisuudet

Infotaulu:	muun tahon pystyttämä
Kyltti:	kyllä
Viitoitettu:	kyllä

Maankäyttö

luonnonsuojelualue Osa-alueen Vehmaanniemi:niityt entinen maankäyttö: Alueet ovat olleet 1950-luvulle saakka osittain peltona ja osittain laidunniittynä ja nykyinen maankäyttö: Alue on luonnonsuojelualue Osa-alueen Vehmaanniemi:hakamaat entinen maankäyttö: Alueet ovat olleet metsälaitumina/hakalaitumina ja nykyinen maankäyttö: Nykyisin alueet ovat luonnonsuojelualuetta/laidunmaata Osa-alueen Vehmaanniemi:rantavyöhyke entinen maankäyttö: Alue on rantamaata ja ollut aiemmin osittain veden alla ja nykyinen maankäyttö: Alue on luonnonsuojelualuetta

Varustus

Polkuja kohteessa (Opaskyltein ja -taululla varustettu luontopolku). Opastusrakenteita (muita kuin mj:hin liittyviä) (1988 WWF:nn rakentama opastaulu. Uusittu vuonna -96. 1995 Tielaitos pystytti kantatie 41 varteen opasteen). Pysäköintipaikka (1987 WWF:n rakentama parkkipaikka alueen eteläreunassa.). Osa-alue Vehmaanniemi:niityt, rakennukset ja rakenteet: Alueen etelärajalle on rakennettu pisteaita lammasaidaksi. Alueen rautakautisista röykkiöhaudoista sijaitsee kaksi niittyalueiden keskellä. Lisäksi niityillä on runsaasti maanmuokkauksesta syntyneitä kiviraunioita.; Osa-alue Vehmaanniemi:hakamaat, rakennukset ja rakenteet: Alueen rautakautisista röykkiöhaudoista seitsemän sijaitsee haka-alueilla.;

Käyttömahdollisuudet

Soveltuu hyvin matkailukohteeksi. Soveltuu hyvin opetuskohteeksi, aiheena kotiseudun esihistoria. Tyrvään vanha kirkko Maasto on helppokulkuista

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset kohteet muinaisjäännösrekisterissä  Vehmaanniemi 912010006, kivirakenteet

kopioi linkki tälle sivulle: