HOIDETUT
KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET

Pöytyä
Kappelniitty	979400001
Hoitoalue:	Varsinais-Suomi
Hoitotaho:	maanomistaja
Ajoitus:	rautakautinen ja/tai keskiaikainen
Tyyppi:	muinaisjäännösryhmät
Koordinaatit:	ETRS-TM35FIN P: 6757377 I: 251294
Pinta-ala:	3.50 ha
Peruskartta:	Yläne 113311
Luonti: 28.4.1997, Viimeisin muutos: 4.9.2014
takaisin

Yleiskuvaus

Kohde sijaitsee Yläneen kirkonkylässä Yläneenjoen itäpuolella, vastapäätä Vanhaakartanoa, Korkeakoskelle vievän tien länsipuolella. Kappelniittyyn on Yläneen kirkosta linnuntietä matkaa noin 1000-1200 metriä. Kappelniitty on loivasti lounaaseen, Yläneenjokeen laskevaa kaakkois-luoteissuuntaista rinnettä. Kappelniityn kaakkoispäätyä rajaa nykyisin omakotitalotontti, luoteispään rajaa vanha kartanoon vievä tie. Alueella tehdyissä koeluontoisissa tutkimuksissa paikalta on löytynyt esihistoriallisia ja osin keskiaikaisia asuinpaikkakerrostumia. Merkittävin yksittäinen rakenne on nk. muinaispelto, josta on löydetty jälkiä melko laajalta alueelta, mutta vahvimmat jäljet ovat alueen kaakkoispäässä. Muinaispelto on jyvien (Triticum compactum ja Hordeum) avulla ajoitettu merovinki - viikinkiajan taitteeseen (1170 +-100). Alueella sijaitsevista rakenteista yhdestä on saatu hiiliajoitus, jonka mukaan rakenne on peräisin keskiajan alusta. Lisäksi tutkimuksissa on saatu todisteita alueella tapahtuneesta raudanvalmistuksesta. Kansanperinteen mukaan alueella olisi sijainnut varhaiskristillinen kalmisto ja kappelin paikka. Tutkimuksissa tästä ei kuitenkaan ole saatu todisteita.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.1.2014

Osa-alueet

Koko alue Kappelniitty

3.50 ha

Yleissuunnitelma

Laatija:	Teija Tiitinen
Päiväys:	5.10.1998
Hoitotaho:	maanomistaja
Hoitolupa:	myönnetty
Ympäristötuki:	ei myönnetty
Hoitolupanro:	367/305/1996

Hoitotavoitteet

Yläneen alue asutettiin ilmeisesti Eurasta käsin rautakauden puolenvälin jälkeen. Asutuksesta ei kuitenkaan tunneta muita merkkejä kuin Anivehmaan mäen nyttemmin käytännössä tuhoutunut kalmistoalue ja Kappelniitun muinaisjäännösalue, josta on koekaivauksissa löydetty merkkejä rautakautisesta peltoviljelystä ja raudanvalmistuksesta, asutuksesta kertovat vahvat kulttuurikerrokset. Alue kuuluu Yläneen historialliseen kulttuurimaisemaan, joka sijaitsee kauniin Yläneenjoen laaksossa. Se muodostaa ehjän kokonaisuuden joen toisella puolella sijaitsevan Vanhakartanon kanssa. Maisema on kuitenkin nopeasti tuhoutumassa Kappelniitunpuolella umpeenkasvamisen seurauksena. Alue on viimevuosikymmeninä päässyt ryteköitymään, ja osittain Kappelniitun alue lähes läpikulkematonta vesaikkoa. Yläneen 4H-kerho on varovaisesti kunnostanut aluetta jo vuodesta 1996 karsien alueen halki kulkevan polun ja pellon välistä vesaikkoa ja laiduntaen alueen luoteisosassa sijaitsevaa niittyaluetta. Laiduntamisessa on tähdätty alueen umpeenkasvun estämiseen, johon jo Päivi Kankkunen kiinnitti huomiota 9.4.1996 päivätyssä tutkimusraportissaan. Nyt tehtävän hoidon yhteydessä tullaan karsimaan puustoa ja pensaistoa koko alueelta siten, että paikalle saadaan vähitellen matsälaidunmainen ilme. Tavoitteena on saada alueesta kohde, jota voidaan vähitellen hyödyntää osana kunnan retki-ja matkailutarjontaa.

Hoito-ohje

Vuonna 1996 hoitotyöt aloitettiin niittämällä alueen eteläosassa sijaitseva kesantopelto. Tavoitteena on muuntaa alue vähitellen niityksi. Hoitoa paikalla on jatkettu vuosina 1997-98 laiduntamalla alueella lampaita. Lisäksi vuonna 1996 karsittiin Museoviraston omistamalta aleelta pellon ja alueen eteläreunassa kulkevan polun väliseltä alueelta pajua, leppää ja haapaa sekä nuoria kuusia. Koska tavoitteena on vähitellen saada alueelle metsälaidunmainen maisema tulee alueelta jatkaa nuoren ja liian tiheässä kasvavan kuusen poistoa sekä harventaa alueella olevaa rehevää pensaistoa. Työt on kuitnkin aloitettava vanhan raivausjätteen ja jo kaatuneiden puiden poistolla. Raivausjäte on hävitettävä alueen ulkopuolella. Paikalta on vuonna 1993 Liisa Tuomi tehnyt kasvillisuuskartoituksen, jossa todettiin että alueella ei ole nk. indikaattorilajeja eikä suojeltavia kasvilajeja. Paikalla on kuitenkin lehtoa, jonka valtapuuna ovat suuret kuuset. Kuuset luovatkin alueelle paikoitellen lähes holvimaisen tunnelman, suuria kuuusia tullaan suosimaan ja niille pyritään luomaan selviytymisedellytykset. Vaikka alueen puustoa tullaankin harventamaan ei sen kasvillisuustyyppiä tulla ratkaisevasti muuttamaan. Nuoria kuusia säästetään siellä, missä niillä on tilaa kasvaa. Samoin säästetään paatsamaa ja kuusamaa, mikäli ne eivät peitä näkyvyttä häiritsevästi. Pellon ja polun väliseltä alueelta jatketaan lehtipuuston ja nuoren kuusikon harventamista ja jo kertaalleen harvennetulsta alueelta poistetaan noin metrin mittaisena kasvava vesaikko. Myös Kappelniitun pohjoispuolella kulkevan tien varsi siistitään harventamalla kasvillisuutta siten, että tieltä näkyy mm. paikalle vuonna 1995 pystytetty muistoristi.

Taustatiedot

Maisemamaakunta:

Ala-Satakunnan viljelyseutu

Selvitykset

Alueella suoritetut tutkimukset: A.-L. Hirviluoto, inventointi 1969 (1972) Heljä Brusila, tarkastus 1991 Tuula Heikkurinen-Montell, tarkastus 1992 Päivi Kankkunen, Muinaisjäännösalueen koekaivaus 1992-94 Kasvillisuuskartoitus Liisa Tuomi 24.5., 29.6. ja 17.8.1993.

Luonnonympäristö

Topografia

Alue on luoteis-kaakkoissuuntainen, n. 400 x 100 metrin laajuinen metsäinen, lounaaseen viettävä rinne. Kappelniityn luoteispääty on jyrkkäilmeisempi kuin sen kaakkoispääty. Luoteispäädyssä on kallioharjanne, jonka yläpuolella on tasaisempaa maastoa tielle saakka, tästä rinne alkaa jälleen kallioisena nousta. Kallioharjanteen itäpuolella, Kappelniityn keskivaiheilla sijaitsee lähdekaivo; sen tienoilla maasto on kosteaa. Kaakkoispäädyssä on Aaltosen omakotitalotontti, jonka lounaisnurkkauksessa on kallioinen kukkula. Tämän kukkulan alapuolella on myös kosteikkoa. Kappelniityn aivan kaakkoiskulman muodostaa peltoalueeseen pistävä niittysaareke, jossa on ollut kartanon makasiini. Saareke on umpeutuvaa niittykasvillisuutta. Kappelniityn maaperä on pääosin hiekkaa, joka muuttuu karkeammaksi, jopa soraksi mitä ylemmäksi rinnettä mennään. Rinteen alaosa ja edelleen nykyisten peltojen maaperä on savea.

Kasvisto

Kappelniittyä luonnehtii lehtomaisuus, lähteisyyden ansiosta paikoin myös korpisuus. Puusto on runsasta. Valtapuina ovat kookkaat kuuset, seassa on jonkin verran koivua ja vain vähän mäntyä. Varsinkin metsikön reunamilla kasvaa runsaasti lehtipuustoa, koivun lisäksi lähinnä haapaa, pajuja ja tuomea. Lehtopensaat ovat yleisiä ja kenttäkerros muodostuu pääosin lehtojen ruohovartisista lajeista. Alueen pohjoisosan kasvillisuus on tuoretta kangasmetsää, jossa kenttäkerroksessa vallitsevat mustikka ja metsälauha. Alempana rinteillä alueen luoteisnurkassa esiintyy runsaammin tuoreen ja lehtomaisen kankaan ruohoja. Keskiosassa aluetta on kostea, laajahko ja lehtevä lähdealue, jossa on lehtokorven lajistoa. Kuivemman paikan kasveja esiintyy lähellä tietä, kallioselänteen maastossa

Käyttömahdollisuudet

Infotaulu:	Museoviraston pystyttämä
Kyltti:	kyllä
Viitoitettu:	kyllä

Varustus

Kohteelle johtaa polku. Polun alussa on puinen kyltti, jossa on teksti "Kappelniitun risti". Lisäksi paikalla on rautainen kyltti, jossa on teksti "Yläneen seurakunnan juuret ovat keskiajalla. Perimätiedon mukaan ensimmäinen pyhäkkö sijaitsi 1300-luvulta 1600-luvulle tällä Kappelniitun mäellä. Lisäksi alueelle on pystytetty vuonna 2005 Museoviraston informaatiotaulu

Käyttömahdollisuudet

HUOM. VÄLTÄ LIIKKUMISTA ALUEELLA TOISTAISEKSI 26.12.2011 MYRSKYTUHOJEN VUOKSI Soveltuu opetukseen ja matkailuun.

Kulkuohjeet

Turuntietä tultaessa käännytään Yläneen keskustaan Keskustielle. Aiemmasta risteyksestä Vanhan kartanon kautta ei saa ajaa. Keskustaan tultaessa käännytään oikealle Haverintielle. Sitä ajetaan noin kilometri, jolloin tien oikealla puolella on puinen kyltti Kappelniitulle. Hyvä maamerkki on vastapäätä oleva kunnostettu puinen (punainen) työväentalo. Polun päästä ristille on n. 80 metriä.

Liitetiedostot

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
	Yläneen Kappelniitulta poistetun lammasaidan sijaintipiirros. Pohjana Teija Nurmisen digitoima karttapohja vuodelta 2004. Pisteet A, B, C ja D ovat aitauksen kulmapisteitä

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset kohteet muinaisjäännösrekisterissä  Kappelniitty 979010005, asuinpaikat, kivirakenteet, työ- ja valmistuspaikat, kirkkorakenteet

kopioi linkki tälle sivulle: