Myllymäki löytyi 1921, kun lehdistössä oli kirjoitettu paikalta löytyneen aseita, pronssikoristuksia ja suuri määrä koristettuja saviastianpaloja. Kirjoituksiin oli kiinnittänyt huomiota silloinen esihistorian osaston johtaja A. Hackman, joka kääntyi kirjeitse Turun ja Porin läänin maaherran puoleen pyytäen lähettämään löydön Kansallismuseoon. Asioitsija A. Laine. oli kaivellut mäkeä useasta kohtaa ja löytänyt kaikkialta mustaa hiilensekaista maata, runsaasti saviastianpalasia, hevosenhampaita, palamattomia luita sekä joitakin rautaesineitä.
Aarne Europaeus joutui kuitenkin työmatkalla Laitilaan vuoden 1921 lokakuussa ja samalla kerralla hän kävi lunastamassa Myllymäen löydöt Mynämäeltä. (lunastushinta 100 mk). Europaeus ei varsinaisesti tehnyt alueella tutkimuksia vaan ainoastaan dokumentoi A. Laineen kaivamat kuopat.
Kahdeksan vuotta myöhemmin vuoden 1929 kesäkuussa 15, 17 ja 18 päivä A. Hackman yhdessä ylioppilas Torbjörn Dahlbergin kanssa tutki Myllymäellä sijaitsevan hautaraunion, johon A. Laine oli jo kaivanut noin 7 neliometrin laajuisen kuopan vuonna 1921. Röykkiössä oli polttohautauksia ja ne ajoittuivat esineistön perusteella 400-500 luvuille.
Vuonna 1939 asioitsija A. Laine toi jälleen museoon joukon saviastianpalasia, jotka oli löydetty Myllymäeltä. Laaja alue mäen keskiosasta kaakoon oli myyty valtiolle kirkon soranottoon. Soraa tarvittiin kirkon vaiheilla tehtävään tienoikaisua varten. Soraa oli alettu ottaa jo keväällä ja A. Laine oli ohikulkiessaan huomannut leikkauksessa kulttuurikerrosta. Kun ilmoitus saatiin Kansallismuseoon soranotto keskeytettiin ja J. Voionmaa teki paikalla alustavan tutkimuksen 40m2.
Koska koko mäen eteläosa oli myyty soranottoa varten ja Voionmaan koetutkimuksissa osoittautui, että mäellä oli vielä runsaasti tutkimustonta muinaisjäännösaluetta päätettiin kaivauksia alueella jatkaa. Kaivaukset suoritettiin ajalla 12.-20.6.1939 ja kaivaukset johti Ella Kivikoski ja apulaisena hänellä oli Berit Boström. Kivikosken mukaan paikalta on rakennustarpeiksi kuljetettu kiviä joiden paikat silloin näkyivät maastossa kuoppina. Siellä täällä mäellä oli myös kuoppia, joita oli tehty soranlaadun tutkimiseksi. Kivikosken kaivauksissa alueelta paljastui laaja kenttäkalmistokiveys, jossa suurten maakivien välit oli täytetty pienemmillä. Kiveys oli epätasaista ja osittain hyvin harvaa. Kalmiston löydöt ajoittuvat lähinnä kansainvaellusaikaan, mutta ainakin yhden ketjunvälinivelen Kivikoski ajoittaa ristiretkiaikaan. Kaivausalueen eteläosasta paljastui 9 liesikiveystä, joita Kivikoski pitää ulkoliesinä. Osittain liedet olivat toistensa päällä. Liesien eteläpuolella mäen alarinteestä löytyi tunkiokuoppa, jossa oli nokea, hiiltä, palanutta maata ja kiveä, polttamattoman luun kappaleita, savikiekonpalasia ja sirpin kärkipala.
Keskeisen alueen ulkopuolelle tekemissään koealueissa Kivikoski ei enää havainnut kulttuurmaata ja sen vuoksi hän suositteli, että Keijasten puoleinen maa-alue voidaan vapauttaa soranottoon.
Alueelle on myös kajoamislupa 197MK 28.5.2002, jonka antaja on Lounais-Suomen ympäristökeskus. Kajoamislupa annettiin sen jälkeen, kun Kai Jokila oli hakenut alueelle lupaa muinaisjäännökseen kajoamista varten. Lupa koskee vanhaa soranottoaluetta. Heljä Brusilan ja Kaarlo Katiskosken koetutkimuksissa osoittautui, että mäen eteläosassa on vielä säilyneitä kulttuurikerrosalueita. Kajoamisluvassa on annettu lupa kajoamiseen hiekkakuopan osalta sekä vanhan verstasrakennukselle johtavan tien väliseen kannasalueseen sikäli, kun tällä viimeksimainitulla alueela on suoritettu Museoviraston edellyttämät arkeologiset tutkimukset.
Kajoamislupaprosessin yhteydesä on myös tullut ilmi, että alueella sijaitseva verstas rakennus on vanha pienimuotoinen hautakiviveistämö, joka selittää mäen kaakkoislaidalla viruvat vanhat hautakivet.
Kaivaukset:
A. Hackman 1929
J. Voionmaa 1939
E. Kivikoski 1939
Tarkastukset:
A. Euoropaeus 1921
K.Katiskoski - H. Brusila 2002 (tarkastukseen liittyi kevyt koepistojen tekeminen SM alueella)
Inventoinnit:
I. Mäntylä 1959
J-M. Vuorinen 1994
Löydöt: KM 7943:1-19; KM 9039:46-105; KM 11007; KM 11021:1-12; KM 11124:1-107; TYA 14:1-6, TYA 483:1-3 |