Tohninmäen ristiraunio on tarkemmin ajoittamaton historiallinen kohde. Joissain lähteissä ristiraunio on merkitty rautakautiseksi, joissain taas historiallisen ajan muinaisjäännökseksi.
Valtionarkeologi J.R.Aspelin kirjasi ylös tarinoita ristirauniosta keräysmatkallaan v. 1869. Paikalla kerrottiin olleen kiviraunion, jota muotonsa vuoksi kutsuttiin ristiraunioksi. Tämän keskellä on tarinoiden mukaan ollut puukuva, jolle on mahdollisesti uhrattu. Puukuva oli suuren miehen kokoinen ja muotoinen, honkapuusta tehty, suuret rautarenkaat korvissa.
1750 -1800-luvulla Lapuan nimismiehen kerrotaan määränneen ristiraunion hävitettäväksi pakanallisena. Kun rauniota on 1800-luvun alussa kaiveltu, on löytynyt vielä osa puukuvaa, jonka sisällä oli hopearaha sekä raunion pohjasta pieniä ristejä ja mahdollisia sormuksia. Nämä esineet ovat tiettävästi kaikki kadonneet. Kerrotaan, että joku kyläläinen oli nähnyt unen, jossa oli varoitettu rakentamasta raunion paikalle mitään rakennusta. Kuitenkin siihen oli 1800-luvun puolivälissä rakennettu riihi, joka oli palanut heti ensi käytössä. Sitten paikalle oli rakennettu sauna. Saunasta oli tarinoiden mukaan kuitenkin tullut niin kehno, ettei siellä voinut kukaan synnyttää, ei edes ”kattikaan” ja niin oli sauna päätetty purkaa.
V. 1908 Alfred Hackman ja notaari Kaarle Soikkeli suorittivat koekaivauksen ristirauniolla. Paikalla oli tuolloin rakennuksenpohjaa ja kiukaan jäänteitä, muttei selviä ristiraunion merkkejä. |