 |
| Tampere | |
| Reuharinniemen lapinrauniot | 999000167 |
| Hoitoalue: | Pirkanmaa |
| Hoitotaho: | maanomistaja |
| Ajoitus: | pronssi- ja/tai rautakautinen |
| Tyyppi: | hautapaikat, hautaröykkiöt |
| Koordinaatit: | ETRS-TM35FIN P: 6825770 I: 326115 |
| Pinta-ala: | 0.50 ha |
| Peruskartta: | 212309 |
| Luonti: 2.6.2009, Viimeisin muutos: 7.1.2021 | |
 takaisin |
|
 Yleiskuvaus |
| Reuharinniemen kaksi lapinrauniota sijaitsevat Lentävänniemen itäosassa olevan Reuharinniemen eteläkärjessä. Röykkiöt ovat kalliopaljastuman pohjoisrannalla noin 30 m päässä Näsijärven rannasta.
Itäisempi lapinraunio on muodoltaan pyöreä ja kooltaan noin 7 x 7 m. Korkeus on 0,5 m. Sen kivet ovat pääasiassa halkaisijaltaan noin 30 cm, mutta joukossa on suurempiakin. Osa kivistä vaikuttaa lohkotuilta. Röykkiötä on pengottu. Läntisempi röykkiö on edellistä pengotumpi. Se on muodoltaan pyöreä ja kooltaan noin 6 x 6 m ja matala. Sen kivet ovat keskimäärin 20-30 cm halkaisijaltaan. (Lähde: Museoviraston muinaisjäännösrekisteri) Vuonna 2013 Reuharinniemen adoptoijat saivat Museovirastolta muinaisjäännösten hoitotukea opastaulun laadintaan. (Nro 481/2013) |
| Luonti: 24.11.2009 Viimeisin muutos: 10.10.2014 |
| Osa-alueet |
| 1 Reuharinniemi | 0.50 ha |
| Yleissuunnitelma |
| Laatija: | Pirkanmaan maakuntamuseo |
| Päiväys: | 8.6.2009 |
| Hoitotaho: | maanomistaja |
| Hoitolupa: | myönnetty |
| Ympäristötuki: | ei myönnetty |
| Hoitolupanro: | 60/305/2009 |
| Hoitotavoitteet |
| Hoidon tavoitteena on edistää muinaisjäännöksen suojelua hoidon avulla ja saattaa kohde paikalliseksi opetus- ja nähtävyyskohteeksi. |
| Hoito-ohje |
| 1. Peruskunnostus
Röykkiön päältä poistetaan sen päälle ja välittömään läheisyyteen kasvaneet kuusentaimet. Röykkiöiden lähellä kasvaa poistettavia yli 2 metriä korkeita kuusia on noin 4 kpl ja alle 2 metriä korkeita kuusia noin 5 kpl. Erityisesti pienemmän röykkiön pohjoispuolella on noin 6 kuusen ryhmä, joka tulisi poistaa. Pienemmän röykkiön päällä kasvaa kaksi melko suurikokoista mäntyä, jotka myös tulisi poistaa. Näiden lisäksi isomman röykkiön läheisyydessä on toistaiseksi pystyssä lähes kuollut mänty, joka olisi myös syytä kaataa hallitusti. Maiseman avaamiseksi Näsijärvelle voitaisiin kallion lakialueelta kaataa myös muita kuusia niemen kallioiselta lakialueelta, erityisesti röykkiöiden itäpuolelta. Poistettavista puista sovitaan ja ne merkitään yhdessä Tampereen kaupungin viheryksikön kanssa erillisessä katselmuksessa. Rungot kaataa ja poistaa Tampereen kaupungin puisto-osasto. Puiden kaato ja poiskuljetus suoritetaan talvella maan olleessa jäätynyt. Oksien ja hakkuutähteiden poiskuljettamiseksi otetaan yhteyttä Tampereen kaupungin Viheryksikön työpäällikkö Pentti Katajistoon (puh. 050-5215009). Kohteen peruskunnostus tehdään vuoden 2009 aikana. 2. Jatkohoito Jatkohoito on luonteeltaan ylläpitävää. Kohteen hoito on lähinnä kohteen peruskunnostuksessa saavutetun tilan ylläpitävää hoitoa. Hoitotoimilla pyritään röykkiöiden rakenteiden ja niiden lähiympäristön siistinä pitämiseen. Hoitotoimet ovat vesakon ja heinikon raivaamista lapinraunioiden rakenteiden päältä sekä röykkiöiden lähialueen pitämistä siistinä. Kohteen hoito tulee suorittaa käsityönä ilman koneita. Työn tuloksena syntyvä pieni määrä raivausjätettä voidaan hävittää maastoon. Erityisesti kuiva oksajäte on syytä toimittaa pois kohteen läheisyydestä, jotta paikalla ei syntyisi nuotiopaikkaa. Roskat ja muu jäte kuljetetaan alueelta pois yhteistyössä Tampereen kaupungin vihertoimen kanssa. Jos hoidon tuloksena syntyy suuri määrä jätettä, on siitä hyvä ilmoittaa etukäteen museon yhteyshenkilölle jätteen poiskuljettamiseksi. Tampereen kaupungin vihertuotanto kuljettaa syntyneen jätteen pois (Vihertuotannon yhteyshenkilö: Pentti Katajisto puh. 050-5215009). Kaatuneista puista yms. poikkeavista tilanteista on ilmoitettava museon yhteishenkilölle, minkä jälkeen jatkotoimenpiteet suunnitellaan yhdessä kaupungin vihersuunnittelun kanssa. Hoidon yhteydessä tulee seurata mahdollisia muutoksia kohteessa tai sen ympäristössä, kuten maaston kulumista. Äkillisistä kohteen ympäristössä tapahtuneista muutoksista, kuten myrskytuhoista, sekä kohteeseen kohdistuneesta ilkivallasta tulee ilmoittaa museon yhteyshenkilölle. Kohteen lähiympäristön maaston kulumista sekä kohteelle johtavan polun kuntoa on syytä tarkkailla, erityisesti jos kävijämäärä kohteella kasvaa. |
| Taustatiedot |
| Maisemamaakunta: | ei määritelty |
| Selvitykset |
| Kohde on luokiteltu merkittäväksi maisemakohteeksi Tampereen kaupungin ympäristö- ja maisemaselvityksessä. |
| Kirjallisuus |
| Kirjallisuutta:
Adel, Vadim 1999. Reuharinniemen arvoitukset – lapinrauniotutkimuksia Tampereella. Pirkanmaan alta Tampereen museoiden julkaisuja 52, 14-25. Hall, Daniel 1783. Geographisk, physico-economisk och historisk beskrifnig öfwer Birckala socken uti Åbo höfdingedöme. Stockholm. Heikel, A. O. 1882. Kertomus Pirkkalan kihlakunnan muinaisjäännöksistä. Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk. 38. Helsingfors. Lapinraunioita ja hiidenkiukaita. Museovirasto/arkeologian osasto, julkaisu n:o 3. Helsinki. Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto/arkeologian osasto. Helsinki 2001. Räty, Jouko 1973. ”Reuharinsaaren” lapinraunion ongelma. Tammerkoski 1973. Salo, Unto 1988. Tampereen esihistoria. Tampereen historia 1. Tampere. (s. 53-160) |
| Luonnonympäristö |
| Topografia | |
| Topografia
Reuharinniemi on metsäinen ja kallioinen niemi Näsijärven lounaisrannalla Tampereen kaupungin luoteisosassa. Reuharinniemen röykkiöt sijaitsevat soistuneen kankaan takana ja siten ei ole kovinkaan helposti saavutettavissa. Kohteelle johtaa hoitamaton polku. Röykkiöt sijaitsevat kapean ja polvekkeisen pituudeltaan noin 300 metriä ja leveydeltään noin 20 – 100 metriä olevan Reuharinniemen itäkärjessä. Lapinrauniot sijaitsevat noin 20 metrin etäisyydellä pohjoisrannasta ja noin viisi metriä järven pinnan yläpuolella. Näsijärven pinnankorkeus on 95,4 m mpy ja röykkiöiden noin 100 m mpy. Röykkiöt ovat mäntymetsää kasvavan harjanteen laella kallion päällä niemenkärjen korkeimmalla kohdalla. Kaivaustutkimusten perusteella röykkiö oli ainakin osittain tehty paljaan kalliopinnan päälle, tosin suurimmaksi osaksi raunio oli koottu hiesu tai moreenikerroksen päälle. |
| Kasvisto |
| Kasvillisuus
Röykkiöt sijaitsevat alueella, joka on aina ollut metsämaata. Reuharinniemen kasvillisuus vaihtelee kitumaasta lehtomaiseen kankaaseen. Reuharinniemen puuston pinta-alapainotettu keski-ikä on 144 vuotta . Puuston iästä päätellen niemellä ei ole tehty laajoja hakkuita ainakaan 100 vuoteen. Muinaisjäännöskohteen läheisyydessä kasvaa metsää, jonka pääpuulaji on mänty. Niiden lisäksi kohteen läheisyydessä on muutamia kuusia ja lehtipuita. Erityisesti muinaisjäännöksen päälle on vesonut nuoria lehtipuita, lähinnä koivuja ja pihlajia sekä horsmaa. Pensaskorkuinen kasvillisuus koostuu lähinnä nuorista puista, kuten kuusen, männyn, pihlajan ja koivun taimista. Pohjakasvillisuus on varpuja, lähinnä mustikkaa, sekä heinä ja horsmaa. |
| Kulumisherkkyys |
| Kulku on ohjattu poluille. Jatkossa tulee seurata kallioiden lakialueiden kulumista. |
| Käyttömahdollisuudet |
| Infotaulu: | ei määritelty |
| Kyltti: | kyllä |
| Viitoitettu: | kyllä |
| Maankäyttö |
| Maankäyttö
Röykkiöt sijaitsevat Reuharinniemen itäkärjessä, jota muusta niemestä erottaa vetinen kannas. Veden ollessa korkeammalla niemenkärki on ollut saari. 1700-luvulla laadittuun karttaan nykyinen niemenkärki on merkittynä saareksi. Reuharinniemi kuului 1700- ja 1800-luvuilla läheisen Lielahden rannalla sijaitsevan Niemen rusthollin tiluksiin. Retkeilykohde Reuharinniemestä on tullut viimeistään 1900-luvun alussa. Niemellä on pidetty juhannuskokoja ja nuotioita. Nykyisin alue on Tampereen kaupungin omistamaa virkistyskäytössä olevaa vanhaa metsää. Kaavaan Reuharinniemi on merkittynä luonnonmukaiseksi lähivirkistysalueeksi. |
| Käyttömahdollisuudet |
| Käyttömahdollisuudet
Kohde soveltuu opetuskohteeksi ja omatoimiseksi matkailukohteeksi. Kohteella on pitkä tutkimushistoria ja röykkiöt edustavat sisämaan hautaröykkiöiden sijaintia veden äärellä. Reuharinniemeä voidaan pitää erinomaisena esimerkkinä sisämaan pyyntielinkeinoja harjoittaneen väestön hautamuodosta. |
| Kulkuohjeet |
| Kulkeminen kohteelle
Kohde sijaitsee metsäalueella Tampereen Lentävänniemen kaupunginosassa sijaitsevan Reuharinniemen kaakkoisosassa. Kohde sijaitsee osittain soistuneen ajoittain vaikeakulkuisen ja soistuneen kankaan takana. Myös kohdetta ympäröivä maasto on osittain vaikeakulkuista. Paikalle johtaa osin hoitamaton ja paikoittain vaikeakulkuinen noin 300 metriä pitkä polku Lentävänniemen Venepuiston kohdalta. Polkua on perusparanenttu vuonna 2013 Tampereen kaupungin ja adoptoijien toimesta. Kohde ei sovellu liikuntarajoitteisille. |
| Liitetiedostot |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
 |
Reuharinniemen hoitosuunnitelma 2008 |
|
Reuharinniemen hoitoraportti 2022 |
 |
Adoptointisopimus 2009 |
|
Hoitotapaaminen 20.4.2010 |
|
Kohdetapaaminen 27.5.2010 |
|
Reuharinniemen media näkyvyys. |
|
Hoitoraportti 2013 |
|
Toimintakertomus 2013 |
|
Hoitoraportti 2014 |
|
Hoitoraportti 2015 |
|
Hoitoraportti 2016 |
|
Hoitoraportti 2017 |
|
Hoitoraportti 2018 |
|
Hoitoraportti 2019 |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|||||||||||||||||
|
|
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Reuharinniemi 837010003, hautapaikat, asuinpaikat
