 |
| Tampere | |
| Mustavuoren puolustusvarustus | 999000168 |
| Hoitoalue: | Pirkanmaa |
| Hoitotaho: | maanomistaja |
| Ajoitus: | historiallinen |
| Tyyppi: | puolustusvarustukset |
| Koordinaatit: | ETRS-TM35FIN P: 6822831 I: 319159 |
| Pinta-ala: | 4.30 ha |
| Peruskartta: | 212306 |
| Luonti: 2.6.2009, Viimeisin muutos: 7.1.2021 | |
 takaisin |
|
 Yleiskuvaus |
| Mustavuoren alueen linnoitukset kuuluvat yhtenäiseen puolustusjärjestelmään, jonka tarkoituksena oli estää vihollisen eteneminen lännestä. Alue sijaitsee Tampereen länsilaidalla, Nokian rajan tuntumassa. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset puolustusvarustukset sijaitsevat noin 800 x 500 m laajuisella alueella Tampere-Pori rautatien eteläpuolella sijaitsevalla länteen laskeutuvalla rinteellä. Kohouman lounaispuolella on nykyisin laskettelurinne.
Linnoitukset kuuluvat pääkaupunkiseudulta Viroille ja Ähtäriin ja siitä edelleen Kuopioon ja Nurmekseen kulkevaan linnoitusketjuun, jonka Venäjän armeija rakensi tai rakennutti ensimmäisen maailmansodan aikana suojatakseen Pietarin ja Helsingin oletetulta saksalaisten hyökkäykseltä Pohjanlahden suunnalta. Linnoituksia ei jouduttu käyttämään ensimmäisen maailmansodan aikana, mutta osa linnoituksista oli käytössä kansalaissodan aikana. Sodan jälkeen linnoituslaitteiden betonisia osia räjäytettiin monin paikoin ja rauta- ja puuosia purettiin. Mustavuoren alueen linnoitukset on rakennettu todennäköisesti vuosina 1915-1917, samanaikaisesti Pitkäniemen ja Pispalanharjun varustusten kanssa. Muinaisjäännösalueeseen kuuluu neljä linnoitusta, jotka sisältävät n. 2,5 kilometriä taistelu- ja yhdyshautoja ja lähes 90 niihin liittyvää linnoituslaitteiden jäännöstä. (Lähde: Museoviraston muinaisjäännösrekisteri) |
| Luonti: 24.11.2009 |
| Osa-alueet |
| A Mustavuori | 1.70 ha |
| B Mustavuori | 1.00 ha |
| C Mustavuori | 1.60 ha |
| Yleissuunnitelma |
| Laatija: | Kalle Luoto/Pirkanmaan maakuntamuseo |
| Päiväys: | 8.4.2009 |
| Hoitotaho: | maanomistaja |
| Hoitolupa: | myönnetty |
| Ympäristötuki: | ei myönnetty |
| Hoitolupanro: | 059/305/2009 |
| Hoitotavoitteet |
| Hoidon tavoitteena on edistää muinaisjäännöksen suojelua hoidon avulla ja saattaa kohde paikalliseksi opetus- ja nähtävyyskohteeksi. Hoidon pääperiaatteena on maalinnoitusten esiintuominen raivauksella ja siivoamisella niin, että linnoitusrakenteet tulevat esiin maastossa. Linnoituslaitteiden rakenteita ei toistaiseksi kunnosteta. |
| Hoito-ohje |
| 1. Peruskunnostus
Kohteen peruskunnostuksen tekee Tampereen kaupunki. Alueen kunnostamiseksi on laadittu viheralueiden hoitosuunnitelma (Pentti, Mirjam 2006). Hoitosuunnitelman mukaiset hoitotyöt on alueella aloitettu mm. poistamalla linnoitusrakenteiden päällä ja läheisyydessä kasvavaa puustoa. Helmikuussa 2009 havaittiin osa-alueella A:n lounaisnurkassa laskettelurinteen läheisyydessä juoksuhaudassa ja sen välittömässä läheisyydessä on neljä kaatunutta kuusta, jotka on syytä toimittaa alueelta pois. Samoin samalla kohdalla on neljä pystyyn kuollutta kuusta, jotka on syytä kaataa hallitusti. Kuusten kaadossa osa-alueella A on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta, koska alueella toimittaessa on vaarana maaston eroosio. Poistettavien puiden kaato ja poiskuljetus suoritetaan talvella maan olleessa jäätynyt. Linnoitusalueelta poistettavista puista sovitaan ja ne merkitään yhdessä Tampereen kaupungin viheryksikön kanssa erillisessä katselmuksessa. Rungot kaataa ja poistaa Tampereen kaupungin puisto-osasto. Tämän jälkeen kerätään pois puutarhajäte, irtonaiset roskat, maja- yms. rakennelmat sekä täytöt. Kaikki siivouksessa syntyvä jäte toimitettaan alueelta pois. Roskien, oksien ja hakkuutähteiden poiskuljettamiseksi otetaan yhteyttä Tampereen kaupungin Viheryksikön työpäällikkö Pentti Katajistoon (puh. 050-5215009). 2. Jatkohoito Kohteen jatkohoito on peruskunnostuksen yhteydessä saavutetun tilan ylläpitävää hoitoa. Alueen kuntoa pidetään yllä säännöllisellä hoidolla maalinnoituksen säilymisen varmistamiseksi. Hoitotoimet ovat vesakon ja heinikon raivaamista linnoituksen rakenteiden päältä ja vallihautojen pitämistä siistinä. Jatkohoidon yhteydessä ilmenevät roskat ja täytöt poistetaan. Peruskunnostuksen jälkeen rakenteista ja niiden läheisyydestä noin 2 metrin etäisyydeltä poistetaan vesovat puut ja pensaat. Katjat voidaan jättää kasvamaan 2 metrin suoja-alueelle. Vesakon raivaus toteutetaan rakenteiden päältä mahdollisimman varhain, jottei juuristo pääse vahingoittamaan linnoitusrakenteita. Myös muu korkea näkyvyyttä haittaava kasvusto, kuten horsmat, vadelma ja nokkoset, poistetaan. Hoitotyö tehdään käsityökaluilla ilman koneita. Raivauksessa syntyvä materiaali tulee toimittaa pois kohteelta. Roskat yms. jäte kuljetetaan alueelta pois yhteistyössä Tampereen kaupungin vihertoimen kanssa. Jos hoidon tuloksena syntyy suuri määrä jätettä, on siitä hyvä ilmoittaa etukäteen museon yhteyshenkilölle jätteen poiskuljettamiseksi. Tampereen kaupungin vihertuotanto kuljettaa syntyneen jätteen pois. Vihertuotannon yhteyshenkilö, jonka kanssa sovitaan kuljetuksista, on Pentti Katajisto (puh. 050-5215009). Linnoituksen säilymistä ja kuluneisuutta on tarkkailtava ylläpidon yhteydessä. Kaatuneista tai kaatumisvaarassa olevista puista yms. poikkeavista tilanteista on ilmoitettava museon yhteishenkilölle. Jatkotoimenpiteet suunnitellaan yhdessä kaupungin vihersuunnittelun kanssa. Eroosiosuojusta, kulun rajoittamista ja ohjaamista sekä tiedottamista on tehostettava, mikäli ongelmakohtia ilmenee. |
| Taustatiedot |
| Maisemamaakunta: | ei määritelty |
| Kirjallisuus |
| Adel, Vadim. Tampere, Kalkku, Mustavuori. 1. Maailmansodan aikaisten linnoitusten inventointi 2006. Inventointiraportti. Pirkanmaan maakuntamuseo, Kulttuuriympäristöyksikkö.
Pentti, Mirjam 2006. Kalkunvuoren viheralueiden hoitosuunnitelma. Tampereen kaupunki. (http://www.tampere.fi/tiedostot/5icKHdM7L/kalkunvuoren_viheralueiden_hoitosuunnitelma.pdf) Pirkanmaan kiinteät muinaisjäännökset. Pirkanmaan maakuntamuseo/Pirkanmaan liitto 2005. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1988. Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, julkaisuja 2/98. Tampere 1998. |
| Luonnonympäristö |
| Topografia | |
| Mustavuoren linnoitusalue sijaitsee Nokialle ulottuvalla harjujaksolla Tampereen kaupungin länsilaidalla. Alueen eteläpuolella noin puolenkilometri etäisyydellä sijaitsee Pyhäjärvi (vedenpinnan korkeus 77,2 m mpy). Linnoitusalueen ”Adoptoi monumentti” –hankkeen hoitosuunnitelmaan kuuluvan osa-alueen A korkeus merenpinnasta on noin 135 – 145 m ja osa-alue B:n noin 130 m.
Nykyisin linnoitusalue on osa Mustavuoren ulkoilualuetta, joka on osa Länsi-Tampereen viheraluekokonaisuutta. Linnoitusrakenteita on Linnoituksenpuiston, Kalkunvuorenpuiston sekä Teerivuorenpuiston puistoalueilla, jotka on tarkoitettu lähinnä virkistysalueiksi. Linnoitusalueen eteläpuolella on Mustavuoren laskettelurinne ja pohjoispuolella Tampere-Pori –rautatie. Tällä hetkellä linnoitusalueen välittömään läheisyyteen rakennetaan uutta asuinaluetta. Pääasiallisina maalajeina hoitosuunnitelma-alueella on moreeni ja hiesu. Mustavuoren linnoitusalueen pohjoisimmassa osassa Kalkun kehätien ja Kalkunvuorenkadun risteyksen tietämillä maalajeina ovat savi ja hiesu . Lähes koko Mustavuoren alue on pohjaveden muodostumisaluetta. Alue kuuluu myös Myllypuron Natura-alueen valuma-alueeseen. Mustavuoren eteläosassa on laskettelurinne, kaksi hiihtohissiä ja huoltorakennus. Linnoitusalueen eteläpuolella sijaitsevan Mustalammin pohjoispuolella sijaitsee SPR:n logistiikkakeskus. Mustavuoren eteläpuolella on sorakuoppia. Pohjoisessa linnoitusalue rajautuu Porin rataan ja lännessä Kalkun kehätiehen. |
| Kasvisto |
| Mustavuoren alueen metsät ovat suurimmaksi osaksi tuoretta kangasmetsää. Tosin harjun lakialueilla on myös kuivaa kangasmetsää. Puuston ikäjakauma on monipuolinen. Pääpuulajit ovat kuusi, koivu ja mänty. Mustavuoren puusto on melko nuorta. Koko linnoitusalueen puuston keski-ikä on noin 80 vuotta . Vanhimmat metsät ovat linnoitusalueen pohjois- ja lounaisosissa. Adoptoi monumentti hankkeen yhteydessä hoidettavilla alueilla puusto on nuorehkoa, pääasiassa alle 50 vuoden ikäistä metsää (liite 2: kartta). Hoitosuunnitelmaan kuuluvilla osa-alueilla ja niiden läheisyydessä on harjoitettu tehokasta metsänhoitoa.
Mustavuoren linnoitusalueen kasviston kannalta arvokkainta aluetta on Kalkun kehätien, Kalkunvuorenkadun ja Porin radan välinen alue, jolla kasvaa muun muassa lehtotähtimö, isoalvejuuri, kivikkoalvejuuri, valkovuokko ja alueellisesti uhanalainen pussikämmekkä. Tämä alueen hoito jätetään ammattilaisille ja se ei kuulu Adoptoi monumentti hankeen yhteydessä hoidettaviin osiin muinaisjäännöstä. |
| Kulumisherkkyys |
| Osa rakenteista sijaitsee lähellä asutusta/piha-alueita |
| Käyttömahdollisuudet |
| Infotaulu: | ei määritelty |
| Kyltti: | ei |
| Viitoitettu: | ei |
| Maankäyttö |
| Alue on asemakaava-alueella ja se on merkitty viheralueeksi/puistoksi |
| Käyttömahdollisuudet |
| Kohde soveltuu erinomaisesti paikalliseksi nähtävyys- ja opetuskohteeksi. |
| Liitetiedostot |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
 |
Hoitosuunnitelma Mustavuori A ja B |
|
Hoitosuunnitelma Mustavuori C |
|
Hoitoraportti 2022, Mustavuori B |
|
Hoitoraportti 2022, Mustavuori A,B ja C |
 |
Adoptointisopimus osa-alue A |
|
Adoptointisopimus osa-alue C |
|
Adoptointisopimus osa-alue B |
|
Hoitotapaaminen 7.5.2010 |
|
Kohdetapaaminen 26.5.2010 |
 |
Kartta kohteiden A,B ja C sijainnista |
|
Hoitosuunnitelma osa-alue B |
|
Hoitoraporti osa-alue C, 2014 |
|
Hoitoraportti osa-alue A, 2014 |
|
Hoitoraportti osa-alue A, 2015 |
|
Hoitoraportti osa-alue A, 2016 |
 |
Hoitoraportti osa-alue A, 2017 |
|
Hoitoraportti 2018 |
|
Hoitoraportti osa-alue A, 2019 |
|
Hoitoraportti osa-alue B, 2019 |
|
Hoitoraportti osa-alue C, 2019 |
|
Hoitoraportti osa-alue B 2020 |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||||||||
|
|
 |
| × | ||
| < |
|
> |
MV/120/05.04.01.00/2020 TAMPERE, Kalkku, Mustavuori. I maailmansodan puolustusvarustusten muinaisjäännöskohteen vaurioiden kartoitus ja dokumentointi 2019. Tutkimusraportti.