HOIDETUT
KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET

Inari
Appisjokisuun kenttä	999000240
Hoitoalue:	Lappi
Hoitotaho:	maanomistaja
Ajoitus:	historiallinen
Tyyppi:	asuinpaikat, kentät (gieddi)
Koordinaatit:	ETRS-TM35FIN P: 7599860 I: 484789
Pinta-ala:	0.00 ha
Peruskartta:	381309
Luonti: 1.12.2009, Viimeisin muutos: 2.12.2009
takaisin

Yleiskuvaus

Appisjokisuun kenttä on pienialainen entinen pihakenttä, jonka käyttö on loppunut kauan sitten ja joka on ehtinyt paljolti puustottua sen jälkeen. Paikka on tasaisella maalla aivan jokirannassa kohdassa, jossa Appisjoki laskee Ivalojokeen. Kentällä on huomionarvoista lajistoa ja varsinkin raivaamisen jälkeen myös maisemallista merkitystä. Appisjokisuun kentta on asutettu Ivalojoen kultaryntäyksen aikaan 1900-luvun ensimmäisinä vuosina, kun Norjasta lähtenyt Gabriel Annanpoika Aikio (Annan Kaapi) muutti sinne perheineen. Paikkaa on kutsuttu myös Kaapin Annan kentäksi Gabrielin vaimon Annan mukaan. Tilalla oli puolen tusinaa lehmää sekä lampaita ja paljon poroja. Alueen kullankaivajat hankkivat tilalta ruokatarvikkeita. Kaapi ei asunut Appisjokisuun tilallaan pitkään, koska kevättulvat ja jäät uhkasivat jatkuvasti taloa. Varsinaista kullankaivuuta ei kentällä ole tehty, ainoastaan alueen pohjoisosassa on muutamia koemonttuja. Nykyisin Appisjokisuun kentän asutuksesta on jäljellä enää pelkkiä rakennusten pohjia. Kenttä on lisäksi ehtinyt kasvaa paljolti umpeen ennen hoitotoimien aloittamista ja varsinaisen niityn osuus alueesta on alkuperäistä huomattavasti pienempi. Kohteen hoidosta vastaa Metsähallitus.

Luonti: 2.12.2009

Yleissuunnitelma

Laatija:	Mia Vuomajoki / Metsähallitus
Päiväys:	17.1.2006
Hoitotaho:	maanomistaja
Ympäristötuki:	ei myönnetty
Hoitolupanro:	37/305/2006

Hoitotavoitteet

Appisjokisuun kentän hoitotoimien tarkoituksena on palauttaa vanhan pihakentän avoimuus ja säilyttää sen perinteisen käytön muovaamaa lajistoa. Samalla pyritään turvaamaan uhanalaisten ja harvinaisten kasvien säilyminen. Lisaksi parannetaan kohteen maisemallisia arvoja, koska kohde on osa Ivalojoen maisemaa ja historiaa. Hammastunturin eramaan hoito-ja kayttosuunnitelmassa (Metsahallitus 1996) on kirjattu tavoitteeksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kenttien palauttaminen kultaryntayksen jalkeiseen tilaan tai lahelle sita. Hoito- ja kayttosuunnitelman mukaan kulta-, asutus- ja elinkeinohistorian kohteet kartoitetaan yhdessa Museoviraston kanssa, rakennukset entisoidaan tarvittaessa ja kenttien kasvillisuus palautetaan kayton aikaiseen tilaansa.

Hoito-ohje

Appisjokisuun kentän hoitotoimiin kuuluu kunnostusraivaus ja niitto. Raivaus koskee koko kenttää (0,9 ha) ja niitto ainoastaan korkeaheinäisempiä kohtia (0,2 ha). Raivausta on tehty vuosina 2003 ja 2005. Vuonna 2003 kaadettiin koivuja alueen lounaisosasta tulipaikan ja puukatoksen ympäriltä. Vuonna 2005 jatkettiin raivaamalla koivuja koko kentän alueelta. Myös jo aikaisemmin raivatulta osalta poistettiin lisää puita ja pensaita. Joitakin puuryhmiä jätettiin kaatamatta. Tulevaisuudessa kentän korkeaheinäisemmät osat niitetään viikatteella joka vuosi heinä-elokuun vaihteessa. Samalla raivauksen jälkeen mahdollisesti kasvavat koivun vesat tulee poistaa. Hoitotoimien seurannassa käytetään tarkoitukseen laadittua hoitopäiväkirjaa, minkä lisäksi tehdyt toimenpiteet tallennetaan vuosittain Metsähallituksen paikkatietojärjestelmään.

Taustatiedot

Maisemamaakunta:	Metsä-Lapin tunturiseutu
Natura-alue:	Hammastunturin erämaa (SCI F11300203)
Luonnonsuojelualue:	Hammastunturin erämaa

Luonnonympäristö

Topografia

Hoidettava alue on vanha asuinkentta, joka rajoittuu louhos- ja kaivosalueeseen (entinen kullankaivuualue Appisjokisuun ja Kultalan valissa) ja rannassa kivikkoon.

Kasvisto

Varsinainen niitty on kasvillisuustyypiltään lähinnä tuoretta heinäniittyä, jonka valtalajeja ovat mm. nurmi- ja metsälauha (Deschampsia cespitosaja D. flexuosa), kultapiisku (Solidago virgaured) ja metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum). Tulipaikan läheltä kasvillisuus on tallaamisen vuoksi kulunutta. Umpeenkasvaneilla paikoilla metsävarvut esiintyvät runsaina eikä niittykasvillisuutta näillä paikoilla juurikaan ole. Appisjokisuun kentän uhanalaisiin lajeihin kuuluu vaarantunut pohjannoidanlukko (Botrychium boreale) ja silmälläpidettävä ketonoidanlukko (B. lunarid). Huomionarvoisia perinnebiotooppien lajeja kentällä esiintyy viisi; tunturikurjenherne (Astragalus alpinus), kellosinilatva (Polemonium acutifloruni), pohjanängelmä (Thalictrum simplex subsp. boreale), kullero (Trol-Hus europaeus) ja rantatädyke (Veronica longifolid).

Käyttömahdollisuudet

Infotaulu:	ei määritelty
Kyltti:	ei
Viitoitettu:	ei

Varustus

Rannassa on Metsähallituksen retkeilijöitä varten rakentamat tulipaikka, penkit ja pöytä, puukatos ja käymälä. Paikkaa käyttävät lähinnä Ivalojokea pitkin meloen tai veneellä kulkevat kävijät.

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

kopioi linkki tälle sivulle: