Kohde sijaitsee Vajukosken voimalasta 7 km itäkaakkoon, Kevitsan (noin 310 m) laella. Paikalla on ollut kivistä ladottu ihmishahmo, joka on sijoitettu katkaistun kartion muotoisen, 4 m pitkän ja 1-2 m korkean aluskiven päälle. Vuonna 1907 todettiin latomus hävitetyksi, mutta aluskivi oli jäljellä. Vuoden 1993 tarkastuksessa pääteltiin, että aluskivi on vaaran laelle rakennetun kolmiopisteen perustassa. Vuoden 2007 inventoinnissa tornin havaittiin tuhoutuneen ja seidan aluskiven jääneen sen alle. Peruskarttaan seitakohde on merkitty 60 m oletetulta paikalta kaakkoon.
Vaaran laella, seidan kohdasta noin 50 m luoteeseen, on myös ilmeisesti varsin tuore ladotuista litteistä kivistä koottu ihmishamoinen kiviladelma, jota vuonna 1997 todettiin voidellun rasvalla ja siis käytetyn mahdollisena palvontapaikkana. Kolmiopisteen seitapaikan ja tämän kiviladelman välillä havaittiin myös lohkottuja kvartseja.
2010 inventointi
Seita: Kolmimittauspiste on sijainnut laen korkeimmalla kohdalla olevalla rapautuneella kallionyppylällä. Tallgrenin kuvaama seita ei ole sijainnut tällä kumpareella vaan laen itäreunalla. Toisaalta Seidan on myös kerrottu sijaitsevan kolmiomittauspisteen länsi-luoteispuolella korkeimmalla laella ja sen olleen kivistä ladottu raunio. Seitaa ei kyetty paikantamaan inventoinnin aikana ja kaikki sitä koskevat tiedot ovat tulkinnavaraisia.
Kolmiomittauspisteestä n. 30-40 m lounaaseen (N 7507693 E 498537) on kivistä kasattu pieni raunio, jonka ylimmät kivet ovat valkoisia kvartsikiviä. Kyseessä on resentti pieni kivilatomus, joka on ilmestynyt paikalle joskus 1990-luvulla.
Lakialueella on muutama pilkkapuu, keloja jonka kyljessä kaiverruksia.
Kolmiomittauspisteestä n. 60 m pohjoiseen, lakea hieman alemmalla tasanteella on
iso kelo (N 7507777 E 498529), jossa nimikirjaimet MP ja P:n pallukan sisällä pieni
tikku-ukkokuvio.
Kolmiomittauspisteestä n. 160 m kaakkoon (N 7507592 E 498639) on vanhassa
kelossa nimikirjaimet PJM. Nämä kaksi em. pilkkaa vaikuttavat nykyaikaisilta, joskaan eivät aivan tuoreita - ilmeisesti 1900-luvulta.
Kolmas pilkkapuu on edellisiä vanhempi kelo, jo kovin huonokuntoinen. Se on parin
metrin korkeudelta kaksihaarainen. Se sijaitsee aivan sen lakikumpareen vieressä,
missä kolmiomittauspiste, sen etelä-lounaispuolella n. 10-15 m (N 7507713 E
498548). Siinä erottuu osin tuhoutuneita ja katkenneita kaiverruksia. Yksi kaiverrus
on kuin vinossa oleva P kirjain ja yksi V kirjain. Muista ei saa tarkempaa selkoa. |