Perimätiedon mukainen Tattulan suuren kartanon sijaintipaikka. Aulis Oja on selvitellyt Perttelissä olleen kartanon vaiheita Perttelin historiassa, ja ajoittaa sen vaasta 1600-luvun loppupuoliskolle. Tämän sijainti ei ole selvillä. Kartanonpellosta on v. 1914 myös löytynyt viikinkiajan keihäänkärki (KM 6578:4). Paikka sijaitsee Kurajoen pohjoisrannalla, joen ja pienen sivuojan muodostamassa niemessä. Jokitörmät ovat jyrkät ja niemi on laelta tasainen, kapea ja pitkä. V:n 1963 inventoinnissa Jussin talo Kartanopellon itäosassa oli vielä pelto-ojan päässä 5x7 m laajuinen kuoppa, talonisännän mukaan kartanon kellarikuoppa. kartanosta tarinoiden mukaan kirkolle johtaneesta kivetystä tietä ei tehty havaintoja. Keihäänkärki voi viitata kalmistoo, tai se voi esim. olla kulkeutunut Jussin Ylöjoen pellon kalmistosta (rautakautinen kalmisto), 200-300 m itäkoilliseen. Mitään kalmiostoon viittaavaa ei havaittu laitumena olleella pellolla. Vuoden 2002 inventoinnissa niemeke oli kesannolla. Sen pohjoispuolella oli vilja oraalla, ja täällä erottui runsaasti tiilenjäännöksiä, palanutta savea ja mm. keramiikkaa, joiden joukossa ainakin 1600-luvulta peräisin olevaa ja mahdollinen keskiaikainen reunapala. Kellarikuoppaa ei enää havaittu ja se lienee osittain täytetty.
Luonti: 3.3.2004 Viimeisin muutos: 25.6.2009
Tutkimukset
Matti Huurre inventointi 1963
Huomautuksia: Kohde Kurajoki 5, lähdeviittein
Luonti: 3.3.2004
Jouko Pukkila, TMM inventointi 2002
Löydöt: KM 33195:1-8 (saviastianpaloja ym.)
Luonti: 3.3.2004
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.