Helsinki
kiinteä muinaisjäännös
Lillhoplaxby (Vähä-Huopalahti ) Korpas	1000001698
Tyyppi:	asuinpaikat     kylänpaikat
Ajoitus:	historiallinen
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6676177 I: 382949 YKJ P: 6678981 I: 3383072 ETRS89/WGS84 Lat: 60.20556218° Lon: 24.88811677° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 12.3337' Lon: 24° 53.2870' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 12' 20.0238" Lon: 24° 53' 17.2204"

Kuvaus

Hoplax (Huopalahti) mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1417. Kylän nimi perustuu ilmeisesti viereisen merenlahden nimeen Haapalaksi. Kylä oli viimeistään myöhäiskeskiajalla jakaantunut Stor- ja Lillhoplaxbyhyn. Lillhoplax ilmestyy lähteisiin vuonna 1529. Storhoplaxby on sijainnut Espoon Leppävaarassa Albergan kartanon tienoilla. Sisarkylä Lillhoplaxby on nykyään Helsingin kaupungin alueella. Lillhoplaxbyssä oli vuonna 1540 11 talonpoikaa (Olof Pärsson, Per Olsson, Jöns Olofsson, Philpus Staffanson, Olof Eriksson, Simon Jönsson, Tomas Philpusson, Mikel Jopsson, Lasse Jopsson, Knut Larsson), jotka maksoivat yhteensä kuusi täysveroa. Näistä veronmaksajista Knut Larsson oli vuonna 1550 ulkokylänmies. Vuonna 1547 ulkokylänmiehenä kylässä oli Lasse Larsson Drumsöbystä. Lillhoplaxbyn tilaluku pysyi samana 1550-luvun lopulle. Ulkokylänmiesten määrä nousi kuitenkin vuoteen 1556 mennessä neljään. Kolme ulkokylänmiehistä asui Drumsöbyssä. Lillhoplaxin likimääräinen sijainti on merkitty Samuel Broteruksen Munkkiniemestä vuonna 1701 laatimalle kartalle. Tarkka kyläkartta Lillhoplaxista on vuodelta 1765. Kylässä oli tuolloin omilla tonteillaan neljä taloa (Korpas/Hinric Mattsson ja Eric Johansson, Backas/Sigfrid Sigfridsson, Greis/Johan Sigfridsson, Böhls/Anders Johansson). Lisäksi kylässä oli kruunun hallinnassa ollut ulkokylänmaa, jolla oli osuus tankopelloista. Korpasin tonttimaa on edelleen käytössä ja se on suurelta osin tuhoutunut uudemman maankäytön seurauksena. Tonttimaa rajautuu idästä kerrostaloalueeseen ja etelästä ja lännestä Korppaan puistoon. Tontin parhaalla paikalla on nykyään Steiner päiväkoti Aurinkoinen. Tonttia reunustaa lounaasta ja etelästä lehtipuumetsikkö. Metsikössä ja päiväkodin pihamaalla on saattanut säilyä maan alla vanhoja rakenteita ja kulttuurikerroksia.

Luonti: 3.4.2003 Viimeisin muutos: 11.12.2017

Tutkimukset

V.-P. Suhonen & Janne Heinonen inventointi 2011

Luonti: 31.10.2011

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset hankkeet  Historialliset kylätontit, Inventointi 2011 V.-P. Suhonen & Janne Heinonen   Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  Helsingin keskiaikaiset ja uuden ajan alun kylänpaikat 2011. Inventointiraportti; Inventointi; 2011

kopioi linkki tälle sivulle: