Luumäki | |
kiinteä muinaisjäännös | |
Taavetin linnoitus |
1000001937 |
Tyyppi: | puolustusvarustukset linnoitukset |
Ajoitus: | historiallinen, 1700-luku |
Ajoitus: | historiallinen, 1800-luku |
takaisin |
Koordinaatit |
ETRS-TM35FIN P: 6754292 I: 530220 YKJ P: 6757127 I: 3530402 ETRS89/WGS84 Lat: 60.92257494° Lon: 27.55738998° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 55.3545' Lon: 27° 33.4434' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 55' 21.2698" Lon: 27° 33' 26.6039" |
Kuvaus |
Venäjän keisarinna Katariina Suuri perusti Davidovin linnoituskaupungin 1773. Linnoituksen rakentaminen aloitettiin Marttilan kylässä Salpausselän harjun kohdalla kesällä 1773. Tavoitteena oli ympyränmuotoinen linnoitus, jonka sisällä oli ruutukaavoitettu kaupunki siihen kuuluvine kasarmeineen, varastoineen, talousrakennuksineen, kirkkoineen ja upseerien asuinrakennuksineen. Linnoituskaupunkia ympäröivät puolustusvarustukset oli tarkoitus varustaa ainakin viidellä bastionilla ja pohjoisosaan oli sijoitettu linnoituksen sitadelli, sisälinnoitus. Bastionien välille rakennetiin kurtiinit ja porttiaukkojen suojaksi raveliinit. Linnoituksen pohjoispuolelle suunniteltua kaponieerilinnoitusta ei ennen töiden lopettamista ollut ehditty rakentaa. Tämänkaltaisessa kunnossa linnoitus oli ennen ns. Kustaan sodan alkamista vuonna 1788.
Linnoitustöiden johtajaksi keisarinna Katariina II:n nimeämä kreivi Aleksandr Suvorov otti Taavetin linnoituksen vahvistustyöt linnoitussuunnitelmiinsa siitä huolimatta, että strategiset painopisteet olivat siirtyneet selvästi rannikolle. Taavetin linnoituksen toiminta sotavarustuksena päättyi jo vuonna 1803, kun linnoitus lakkautettiin ja sen rakennukset pantiin huutokaupalla myyntiin. 1800-luvun alkupuolella rakennukset purettiin kivijalkoineen niin tarkkaan, että linnoituksen kirkostakin on jäljellä vain pieni osa sen länsipäädyn perustusta. Nykypäivänä vain yksi ainoa rakennus on jäljellä linnoitusajalta, 1740-luvulla postikyytitaloksi alunperin rakennettu, myöhemmin kapakkana ja asuinrakennuksena toiminut puurakennus. Se sijaitsee linnoituksen itäpuolella lähellä vanhaa teiden risteysaluetta ja sitä sanotaan omistajansa mukaan Rusasen taloksi. Linnoitusalue toimi vielä 1800-luvun lopulla suomalaiseen sotaväkeen kuuluneen ns. reservikomppanian harjoituspaikkana. Sisälinnoituksen eteläpuolelle rakennettiin tässä vaiheessa kasarmi- ja varastorakennuksia. Taavetin linnoitusmuuri on pääosin tuhoutunut jo 1800-luvulla Luumäen kuntakeskuksen kasvettua linnoituksen alueelle. Museovirasto on kunnostanut linnoituslaitteita 1985–1990. Kunnostustöitä jatkettiin Museoviraston työnä myös 2000-luvulla vuoteen 2015. |
Luonti: 9.3.2004 Viimeisin muutos: 30.9.2020 |
Tutkimukset |
Ulrika Köngäs inventointi 2009 |
Luonti: 10.7.2009 |
Petro Pesonen valvonta 2015 |
Luonti: 7.1.2016 |
Petro Pesonen valvonta 2015 |
Luonti: 7.1.2016 |
Ville Laakso koekaivaus 2014 |
Luonti: 1.8.2019 Viimeisin muutos: 1.8.2019 |
Satu Koivisto valvonta 2016 |
Luonti: 1.8.2019 |
Eetu Sorvali valvonta 2015 |
Luonti: 1.8.2019 |
Teemu Mökkönen tarkastus 2019 |
Huomautuksia: Tarkastus VARK-hankkeessa. Ei muutoksia kohdetietoihin. |
Luonti: 21.8.2019 |
Helena Ranta tarkastus 2017 |
Huomautuksia: Jalkapallokentän suunnitteluun liittyvä maastokäynti 26.9.2017. Kohteessa ei muutosta aiempaan. Ei erillistä tarkastuskertomusta. |
Luonti: 14.2.2020 |
Helena Ranta tarkastus 2019 |
Huomautuksia: Jalkapallokentän suunnitteluun liittyvä maastokäynti kesäkuussa 2019. Kohteessa ei muutosta aiempaan. Ei erillistä tarkastuskertomusta. |
Luonti: 14.2.2020 |
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
× | ||
< | > | |