1560-luvulla Järventaan kylässä oli kaksi taloa. Kylästä tiedetään, että se maksoi ruokalisän rukiina. Kylän molemmat talot hankki haltuunsa jo vuonna 1573 Karkun kirkkoherra Mathias Martini. Tämän jälkeen Järventaka on vuosisatoja kuulunut pappis- ja sotilassuvuille.
Golfkentän itäosassa olevassa metsäsaarekkeessa sijaitsee useita kiviraunioita ja röykkiöitä, jotka liittyvät alueen historiallisen ajan asutukseen ja maankäyttöön. Osa röykkiöistä on pellonraivaustoiminnan tuloksena syntyneitä, mutta osa saattaa liittyä kylätonttiin. Arkeologisesti erityisen mielenkiintoinen on raunio 10, joka on todennäköisesti rakennuksen uunin tai kiukaan jäännös. Raunio 10 sijaitsee metsäsaarekkeen itäosassa avomaalla. Kiviraunioiden lisäksi metsäsaarekkeen koillisosassa havaittiin v. 2008 tutkimuksessa todennäköisesti rakennuksen matala kivijalka, johon liittyi nokimaata. Alueella kasvaa arkeofyyttinä (rautakauden-keskiajan asutusta indikoiva kasvilaji) pidettyä pölkkyruohoa.
Luonti: 8.3.2004 Viimeisin muutos: 1.12.2023
Tutkimukset
Timo Jussila/Mikroliitti Oy inventointi 2002
Huomautuksia: Pirkanmaan historiallisen ajan muinaisjäännökset, kohde Vammala 11 Järventaka.
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.