Mikkeli | |
kiinteä muinaisjäännös | |
Lampila |
1000002323 |
Tyyppi: | asuinpaikat |
Tyyppi: | kivirakenteet röykkiöt |
Ajoitus: | rautakautinen, ristiretkiaika |
Ajoitus: | historiallinen |
Paikkatieto- selite: |
Asuinpaikka A:n koordinaatit |
Z/m.mpy alin: 105.00
Z/m.mpy ylin: 110.00 |
|
takaisin |
Koordinaatit |
ETRS-TM35FIN P: 6842200 I: 519202 YKJ P: 6845070 I: 3519380 ETRS89/WGS84 Lat: 61.71243975° Lon: 27.36319218° ETRS89/WGS84 Lat: 61° 42.7464' Lon: 27° 21.7915' ETRS89/WGS84 Lat: 61° 42' 44.7831" Lon: 27° 21' 47.4918" |
Kuvaus |
Kohde sijaitsee Visulahdessa, Mikkelin-Kuopion valtatien pohjoispuolella, noin 1,2 kilometriä tiestä ja Visulahden kalmistosta, kahden mäkikumpareen välisellä pellolla ja sen pohjoispuolisessa metsässä. Muinaisjäännökseen kuuluu asuinpaikka-alueita sekä kiviröykkiöalue.
Asuinpaikka A sijaitsee Lampilan tilan päärakennuksen länsipuolella olevalla pellolla. Paikalta on löytynyt mm. kaksi soikeaa kupurasolkea (KM 23180), helmiä, palanutta luuta ja savea ja piitä (KM 24923, KM 25611). Asuinpaikka ajoittunee rautakaudelle ja historialliselle ajalle. Asuinpaikka B sijaitsee Lampilan tilan päärakennuksesta noin 330 metriä kaakkoon. Vuoden 1990 tutkimuksessa pellolta saatiin pintalöytöinä rautainen sormus, metallinappi, tunnistamattomaksi ruostuneita metalliesineitä, piitä, palanutta savea rautakuonaa ja kvartsi-iskoksia (KM 25628:1-9). Asuinpaikan eteläpuolisessa metsässä on lisäksi kiviraunoita, joista ainakin osa on resenttejä raivauskivikoita. Asuinpaikka C (rajaus yhdistetty A:han) on loivasti lounaaseen viettävällä peltorinteellä. Vuoden 2008 tutkimusten tuloksena voitiin todeta, että kyntökerroksen alla oli sekoittunut kerros tai kulttuurikerros. Alueelle tehtiin myös koekuoppia, joista saatiin kaikista historiallisen ajan löytöjä. Kyseessä on todennäköisesti 1750-luvun karttaankin merkitty Tolvalan talon paikka. Pellolla, loivasti etelään viettävässä rinteessä, varsinaisesta asuinpaikka C:n ydinalueesta koilliseen havaittiin niin ikään merkkejä mahdollisesta rakennuksen paikasta. Kiviröykkiöt (1-11) sijaitsevat Lampilan tilan päärakennuksesta luoteeseen. Paikan itäpuolella on korkeampi harjanne ja länsipuolella matalampi harjanteen pää. Röykkiöt ovat edellä mainituilla harjanteilla sekä muutama niiden välissä. Röykkiöitä havaittiin vuoden 1990 tarkastuksessa viisi kappaletta. Röykkiöistä kaksi oli ehjää. Hajonneita röykkiöitä oli ainakin kolme. Vuoden 2008 tarkastuksen yhteydessä havaittujen röykkiöiden määrä nousi yhteentoista. Röykkiöt ovat pieniä ja sammalen peittämiä. Varsinkin itäisemmän ja korkeamman harjanteen laella olevat röykkiöt ovat huolellisesti ladottuja. Näistä pari suurinta on muodoltaan nelikulmaisia. Alue on 1700-luvun karttojen mukaan ollut peltona. Idempänä oleva kiviaita (kohde Lampila 2 mj.numero 1000012996) lienee ollut pellon rajalla. Se, ovatko kivirauniot viljely- vaiko hautaraunioita, on ennen perusteellisempia tutkimuksia epäselvää. Harjanteella olevien raunioiden sijainti olisi kalmistolle tyypillinen. Asuinpaikkojen A ja C rajaukset on yhdistetty vuoden 2009 tutkimusten jälkeen. Lisäksi kyseistä rajausta on laajennettu Lampilan metsäisen puistoalueen ja Lampilan vanhan rusthollin kohdalle. Kyseessä on yksi yhtenäinen muinaisjäännösalue, johon liittyy rautakautisia ja historiallisia rakenteita ja löytöjä. |
Luonti: 17.6.2004 Viimeisin muutos: 28.8.2013 |
Alakohteet |
Asuinpaikka A |
Tyyppi: asuinpaikat |
Ajoitus: historiallinen, 1700-luku |
Ajoitus: rautakautinen |
Kuvaus: Asuinpaikka (A) sijaitsee Lampilan tilan päärakennuksen länsipuolella olevalla pellolla. Paikalta on löytynyt mm. kaksi soikeaa kupurasolkea (KM 23180), helmiä, palanutta luuta ja savea ja piitä (KM 24923, KM 25611). Vuoden 2008 tutkimuksissa pellon pohjoisosassa havaittiin paksun kyntökerroksen alla sekoittunut maakerros, joka paikoin oli nokinen ja muodosti yhtenäisen alueen. Kyseisen alueen etelä - länsi- ja pohjoisraja saatiin tutkimuksessa selvitettyä, mutta muinaisjäännöksen itäraja pellon halkaisevan ojan itäpuolella on edelleen vain karkean arvion varassa. 1750-luvun kartan perusteella on tällä muinaisjäännökseksi tulkitulla alueella sijainnut sittemmin täysin tuhoutunut rakuunan torppa. Ainakin osa havainnoista liittynee tähän asutusvaiheeseen. Osa ilmiöistä lienee tätä vanhempia, mahdollisesti rautakautisiakin. |
Luonti: 21.11.2008 Viimeisin muutos: 24.11.2008 |
Asuinpaikka B |
Tyyppi: asuinpaikat |
Ajoitus: rautakautinen |
Kuvaus: Asuinpaikka (B) sijaitsee Lampilan tilan päärakennuksesta noin 330 metriä kaakkoon. Vuoden 1990 tutkimuksessa pellolta saatiin pintalöytöinä rautainen sormus, metallinappi, tunnistamattomaksi ruostuneita metalliesineitä, piitä, palanutta savea rautakuonaa ja kvartsi-iskoksia (KM 25628:1-9). Asuinpaikan eteläpuolisessa metsässä on lisäksi kiviraunoita, joista ainakin osa on vuoden 2008 havaintojen perusteella hyvin resenttejä isoista kivistä kasattuja raivauskivikoita. |
Luonti: 21.11.2008 Viimeisin muutos: 24.11.2008 |
Asuinpaikka C |
Tyyppi: asuinpaikat |
Ajoitus: historiallinen |
Kuvaus: Asuinpaikka C on loivasti lounaaseen viettävällä peltorinteellä. Vuoden 2008 tutkimuksessa aluetta kairattiin. Kairausten tuloksena voitiin todeta, että kyntökerroksen alla oli sekoittunut kerros tai kulttuurikerros. Alueelle tehtiin myös koekuoppia, joista saatiin kaikista historiallisen ajan löytöjä. Kyseessä lienee 1750-luvun karttaankin merkitty Tolvalan talon sijaintipaikka. Tolvalan talon vaihtoehtoinen - ja epätodennäköisempi - sijaintipaikka on pellon loivasti etelään viettävällä rinteellä, koilliseen asuinpaikka C:n varsinaisesta ydinalueesta. Aluetta kairattiiin maakairalla 2008 tutkimusten yhteydessä. Lisäksi alueelle tehtiin kaksi koekuoppaa, joissa havaittiin kyntökerroksen alainen sekoittunut kerros sekä historiallisen ajan löytöjä. Tämän kohdan koordinaatit ovat p: 6845240, i: 3519340. |
Luonti: 21.11.2008 Viimeisin muutos: 24.11.2008 |
Röykkiö 1 |
Tyyppi: kivirakenteet, röykkiöt |
Ajoitus: ajoittamaton |
Luonti: 21.11.2008 |
Röykkiö 10 |
Tyyppi: kivirakenteet, röykkiöt |
Ajoitus: ajoittamaton |
Luonti: 21.11.2008 |
Röykkiö 11 |
Tyyppi: kivirakenteet, röykkiöt |
Ajoitus: ajoittamaton |
Kuvaus: Röykkiö on pieni. |
Luonti: 21.11.2008 Viimeisin muutos: 21.11.2008 |
Röykkiö 2 |
Tyyppi: kivirakenteet, röykkiöt |
Ajoitus: ajoittamaton |
Luonti: 21.11.2008 |
Röykkiö 3 |
Tyyppi: kivirakenteet, röykkiöt |
Ajoitus: ajoittamaton |
Luonti: 21.11.2008 |
Röykkiö 4 |
Tyyppi: kivirakenteet, röykkiöt |
Ajoitus: ajoittamaton |
Luonti: 21.11.2008 |
Röykkiö 5 |
Tyyppi: kivirakenteet, röykkiöt |
Ajoitus: ajoittamaton |
Luonti: 21.11.2008 |
Röykkiö 6 |
Tyyppi: kivirakenteet, röykkiöt |
Ajoitus: ajoittamaton |
Luonti: 21.11.2008 |
Röykkiö 7 |
Tyyppi: kivirakenteet, röykkiöt |
Ajoitus: ajoittamaton |
Luonti: 21.11.2008 |
Röykkiö 8 |
Tyyppi: kivirakenteet, röykkiöt |
Ajoitus: ajoittamaton |
Kuvaus: Röykkiö on pieni. |
Luonti: 21.11.2008 Viimeisin muutos: 21.11.2008 |
Röykkiö 9 |
Tyyppi: kivirakenteet, röykkiöt |
Ajoitus: ajoittamaton |
Kuvaus: Röykkiö on pieni. |
Luonti: 21.11.2008 Viimeisin muutos: 21.11.2008 |
Tutkimukset |
Leena Lehtinen kaivaus 1989 |
Löydöt: KM 24923:1-60 |
Luonti: 17.6.2004 Viimeisin muutos: 23.6.2004 |
Kreetta Lesell-Cabalou ja Taisto Karjalainen tarkastus 1990 |
Huomautuksia: Lesell-Cabalou ja Karjalainen tarkastivat ja kartoittivat Lampilan muinaisjäännösryhmän pohjoisimman eli röykkiökohteen. |
Luonti: 17.6.2004 Viimeisin muutos: 23.6.2004 |
Päivi Maaranen inventointi 1993 |
Huomautuksia: Maarasen tarkastuskertomus löytyy Muinais-Saimaa -projektiin liittyvästä Varhaismetallikautisten asuinpaikka- ja röykkiökohteiden inventointikertomuksesta. |
Luonti: 23.6.2004 Viimeisin muutos: 23.6.2004 |
Taisto Karjalainen inventointi 1990 |
Löydöt: KM 25628:1-9 |
Luonti: 16.7.2004 |
Timo Jussila, Hannu Poutiainen ja Tapani Rostedt inventointi 2008 |
Huomautuksia: Mikkeli Visulahti Lampila - Juoneennurmi - Heikkala -alueen muinaisjäännöskartoitus 2008, sivu 18. Vuoden 2008 tutkimuksissa tutkittiin kairaamalla korkeaa heinää kasvanut peltoalue asuinpaikka A:n osalta. Pelto kairattiin maakairalla noin 5 metrin verkossa vanhan muinaisjäännösrajauksen alueella. Etelämpänä pelto kairattiin neljässä linjassa (linjojen väli 5 - 7 metriä) 5 metrin välein. Pellon pohjoisosassa havaittiin paksun kyntökerroksen alla sekoittunut maakerros, joka paikoin oli nokinen ja muodosti yhtenäisen alueen. Kyseisen alueen etelä - länsi- ja pohjoisraja saatiin tutkimuksessa selvitettyä, mutta asuinpaikka A:n itäraja pellon halkaisevan ojan itäpuolella on edelleen vain karkean arvion varassa. 1750-luvun kartan perusteella on tällä muinaisjäännökseksi tulkitulla alueella sijainnut sittemmin täysin tuhoutunut rakuunan torppa. Ainakin osa havainnoista liittynee tähän asutusvaiheeseen. Osa ilmiöistä lienee tätä vanhempia, mahdollisesti rautakautisiakin. Tutkimuksissa myös löydettiin historialliselle ajan asuinpaikka C sekä kuusi uutta röykkiötä alueen pohjoisosasta. |
Luonti: 21.11.2008 Viimeisin muutos: 24.11.2008 |
Katja Vuoristo koekaivaus 2009 |
Löydöt: KM 38237 |
Luonti: 25.3.2010 |
M. Koponen tarkastus 2023 |
Huomautuksia: Voimajohdon reuna-alueen hakkuisiin liittyvä maastokäynti hakkuiden suunnittelijoiden kanssa. Läntisimmällä alakohteella reuna-alueella olevat röykkiöt merkittiin nauhoilla. |
Luonti: 11.9.2023 |
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
× | ||
< | > | |