Vuodelta 1692 peräisin olevaan Lars Forssellin karttaan on merkitty Taasianjoen Tessjön saaren eteläpäähän Hans Willighamin vuonna 1648 perustama Holmgård-niminen kartano. Holmgårdin paikalla on saattanut sijaita Tessjön keskiaikainen kuninkaankartano. Pyhtään Tessjö eli Taasia kuuluu Suomen keskiaikaisten kuninkaankartanoiden joukkoon. Kuningas Magnus Eriksson luovutti Tessjön 1350-luvun alussa Padisten luostarille. Viipurin linnan päälliköt Nils Turesson ja Sune Håkansson ottivat paikan kuitenkin takaisin kruunulle kuningas Albrekt Mecklenburgilaisen aikana 1360-luvulla.
Saaren eteläpään topografia muistuttaa keskiaikaisia niemilinnoja. Maastonmuoto saattaa viitata eteläosan muusta saaresta erottaneeseen vallihautaan. Saarelta on hyvät kulkuyhteydet suhteessa ympäristöön, sillä se sijaitsee Suuren rantatien ja joen risteyskohdassa. Lisäksi saaren kohdalla olevassa koskessa on saattanut olla sekä mylly että kalastamo.
Saaren eteläpuolella on nykyään kasvimaa ja talo, jonka betoniset perustukset ovat luultavasti rikkoneet vanhoja kulttuurikerroksia. Tessjön suhde ympäristöön on säilynyt muuten alkuperäisen kaltaisena paitsi, että Suuri rantatie ei enää kulje saaren halki. Tessjön kuninkaankartanon mahdollisella paikalla on nykyään maalaistalo hyvin hoidettuine pihoineen. Päärakennuksen edustalla on useiden pihapiiriin kuuluneiden purettujen rakennusten kivijalkoja.
Taasianjoen itärannalla vastapäätä Tessjön saarta on täysin kasvillisuuden peitossa oleva noin 10 x 6 m laaja saharakennuksen perustus. Perustus koostuu noin 1 x 1,5 m kooltaan olevista lohkokivistä. Lohkokivien välisiin saumoihin on asetettu pienempiä kiviä. Rakennuksen läpi kulkevan juoksutuskanavan aukkokohdat seinissä on vahvistettu betonilla.
Saharakennuksesta johtaa etelään Taasianjoen suuntaan noin 15 m pitkä kivetty juoksutusuoma, jonka vierellä on lähes ehjä väkipyörä. Saharakennuksen itäpuolisella rinteellä on harmaakivinen noin 5 x 5 m laaja lastausramppi. Sahan vierellä pohjoisessa on noin 10 x 5 m laaja harmaakivilohkareista tehty kivijalka. Tästä perustuksesta 20 m pohjoiseen on suurin piirtein samankokoisen rakennuksen pohja. Rakennuksen sisäpuolella on noin 5 x 5 m laaja kellari, jossa on harmaakiviset seinät.
Luonti: 13.1.2005 Viimeisin muutos: 28.2.2008
Tutkimukset
V.-P. Suhonen inventointi 2003
Luonti: 13.1.2005
Tapani Rostedt inventointi 2007
Huomautuksia: Loviisa ja Ruotsinpyhtää. Loviisan pohjoisosien ja Ruotsinpyhtään Tesjoen osayleiskaava-alueen (= LOTES-alueen) inventointi, s. 16
Luonti: 28.2.2008
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.