Hykkilän kylän tilukset alkavat Kuivajärven itärannasta ja vanha kylätontti on sijainnut mäellä, hieman kauempana rannasta. Hykkilä on aiemmin muodostanut ilmeisesti Lunkaan kylän kanssa jakokunnan, jonka tilukset ovat käsittäneet Kuivajärven ja Pehkijärven välisen alueen. Lunkaa on ollut luultavasti jakokunnan kantakylä ja Hykkilä tytärkylä. Tätä ennen Hykkilä ja Lunkaa ovat saattaneet kuulua Saaren ja Kaukolan kanssa suurempaan jakokuntaan, jonka tilukset ovat ulottuneet Kuivajärven molemmille rannoille.
Hykkilän kylän alueelta tunnetaan irtolöytönä jo 200-luvulle jKr. ajoittuva rannerengas (ks. 1000006909 Ruuhivalkama), mutta varhaisin maininta Hykkilän kylän nimestä on vasta vuodelta 1539 maakirjassa, jonka mukaan kylässä oli tuolloin kaksi taloa. Toinen taloista jakaantui 1500-luvun lopulla kahtia, jolloin kylässä oli kolme taloa.
Tammelan vuoden 2004 Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmassa kohteet 27 ja 33 ovat Hykkilän kylän alueella. Kylätontin luoteispuolella on perinnebiotoopiksi määritelty katajaniitty, jota lehmät ovat laiduntaneet vielä vuonna 1986. Tällä alueella on ainakin 24 kivilatomusta sekä kiviaidan pätkä alueen eteläosassa. Lähes jokaisen latomuksen päällä on iso kataja, ja alueen eteläosassa kasvaa tummatulikukkaa. Tummatulikukkaa havaittiin koko kyläalueella. Katajaniityn luoteispuolella on edelleen laidunkäytössä oleva vanha peltoalue, jossa on kookkaita, noin 1 - 1,5 m korkuisia ja koko pellon pituisia peltorauniorivejä. Kylätontilla on nykyisin rakentamattomana olevia alueita, etenkin sen eteläosassa, Kuivajärven rantaan laskevassa rinteessä.
Vuoden 2015 koekaivauksessa Mikkolan mäelle, entisen Mikkolan ja Jussilan ryhmäkylän talojen alueelle, kaivetuista koekuopista yhtä laajennettiin rakenteen selvittämiseksi, ja havaitun seinälinjan alta paljastui vanhempaan asutusvaiheeseen liittyvää nokimaata. Löydöt olivat keskittyneet mäen rinteeseen, ja lakialue oli vähälöytöinen. Suuri osa rinteen löydöistä oli kompostijätettä, joka on tuotu alueelle ryhmäkylän hajoamisen jälkeen ja vanhempaa löytömateriaalia on niukasti. Mikkolan mäkialueen koekaivaukset osoittivat, että ryhmäkylän aikaisia rakenteita on vielä säilynyt ainakin jonkin verran (kivijalka ja kaivo), kuten myös viimeistä ryhmäkylävaihetta edeltäviä kulttuurikerrostumia (nokimaa/ palokerros).
Jatkossa Hykkilän kylän varhaisempia rakennusvaiheita kannattaisi myös etsiä Karjakujan varrelta, jossa tosin maanmuokkaus on voinut hävittää mahdolliset rakenteet. |
takaisin
Koordinaatit
Hykkilä Mikkola, Koekaivaus 2015 Hanna-Maria Pellinen