Tammela
muu kulttuuriperintökohde
Kaukjärvi (Kaukaierffui)	1000005334
Tyyppi:	asuinpaikat     kylänpaikat
Ajoitus:	historiallinen
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6747559 I: 320548 YKJ P: 6750392 I: 3320646 ETRS89/WGS84 Lat: 60.82274602° Lon: 23.69950096° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 49.3648' Lon: 23° 41.9701' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 49' 21.8857" Lon: 23° 41' 58.2034"

Kuvaus

Kaukjärven kylän vanha tonttimaa on sijainnut itä-länsisuunnassa pitkänomaisen Kaukjärven pohjoisrannalla. Kauka -alkuisia nimiä pidetään suhteellisen vanhoina, ja järven nimen on oletettu siirtyneen vanhimman rantakylän nimeksi (Alanen 2004:135). Kaukjärven kylän alueelta tunnetaan myös irtolöytönä suunnilleen 400 - 600 jKr. ajoittuva rautamiekka. Kaukjärven kylä on muodostanut 1700-luvulla oman jakokuntansa, jonka tilukset ovat suuntautuneet tontilta pohjoiseen kohti Koijokea. Vuonna 1457 määritelty Loimon ja Kalvolan hallintopitäjien raja on kulkenut Kaukjärven kylän länsirajan paikkeilla, ja siten kylä on saatettu aikaisemmin lukea Kalvolan hallintopitäjään. Kruunun verohallinnon jaotuksessa Kaukjärvi laskettiin vielä 1540-luvulla Jokioisten neljänneskuntaan, vaikka sen länsinaapurit Lunttilan, Kuuston ja Linikkalan kylät luettiinkin Tammelan neljänneskuntaan. (Alanen 2004:135.) Kylän nimi mainitaan ensimmäisen kerran vvuonna 1506, ja todennäköisesti kylässä oli tuolloin ainakin viisi taloa. Vuoden 1539 maakirjaan on Kaukjärveltä merkitty kuusi taloa ja 1580-luvulla taloja oli jo yhdeksän. 1600-luvun alussa pari taloista autioitui, mutta uusia isäntiä ilmaantui varsin pian, ja talot vaurastuivat rustholleiksi. Vuoden 1649 karttaan merkitty Kaukjärven kylätontti on jäänyt suurelta osin nykyisten Päivölän, Kylä-Nikkilän ja Lassin tilojen rakennusten alle. Piha-alueilla sekä Kylä-Nikkilän talon eteläpuolisella pellolla saattaa olla löydettävissä pienialaisesti vanhemman asutuksen jälkiä. Lisäksi varsinaisen tuohon karttaan merkityn tonttialueen ulkopuolella on peltojen ympäröimiä rakentamattomia hiekka- ja moreenikumpareita, joita tarkastettiin inventoinnin yhteydessä. Kylätontin länsipuolella on mm. pieni kalliopaljastuman ympärillä oleva hiekkakumpu, jonka eteläreunalla kasvaa runsaasti tummaatulikukkaa. Kummun alueelle tehdyissä koepistoissa sekä ympäröivässä kesantopellossa havaittiin palanutta savea ja tiilimurskaa.

Luonti: 27.2.2006 Viimeisin muutos: 10.12.2015

Tutkimukset

Johanna Enqvist inventointi 2005

Luonti: 27.2.2006

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset hankkeet  Kunta, Inventointi 2005 Johanna Enqvist

kopioi linkki tälle sivulle: