Portaan kylän vanha tonttimaa on sijainnut Kuivajärveen etelästä laskevan Turpoonjoen länsirannalla. Kylän talot olivat ryhmittyneet Hämeen Härkätien varrelle, kohdalle jossa tie ylittää Turpoonjoen. Ilmeisesti juuri keskeisen sijaintinsa takia Portaan kylä kasvoi hallintopitäjän keskukseksi, jonka mukaan koko hallintopitäjä sai nimensä. Portaan kylä on muodostanut Ojasten ja Huuvalan kylien kanssa jakokunnan, jonka tilukset ovat levittäytyneet Kuivajärven rannasta etelään. (Alanen 2004.)
Varhaisin säilynyt maininta kylän nimestä on vuodelta 1457, ja vuonna 1539 maakirjan mukaan kylässä oli tuolloin seitsemän taloa. 1700-luvun alussa kylä oli kasvanut kymmentaloiseksi. Portaan kylässä oli myös nimismiehen talo ja kestikievari 1500-luvun lopulla. Kylässä on lisäksi todennäköisesti sijainnut kappeli, joka lienee jäänyt pois käytöstä jo keskiajan lopulla. Turpoonjoen itärannalla on Kappelinpelto, jota pidetään Tammelan nykyistä, vanhimmilta osiltaan keskiaikaista, kirkkoa edeltäneen kappelin sijaintipaikkana (Aaltoila 1923). Kappelin paikkaa ei sieltä kuitenkaan toistaiseksi ole löydetty. Portaan kylän länsipuolelta Härkätiestä on erkaantunut kesätie, jota on sanottu Kirkkotieksi, Syrjätieksi, Harjutieksi ja Ratsutieksi. (Alanen 1991) Portaan kylän asemasta keskeisen kulkureitin varrella kertoo osaltaan myös kylätontin pohjoisreunalta löydetty vuonna 1478 lyöty ruotsalainen äyrityinen (Sarvas 1991). (Alanen 2004.)
Portaan kylätontin pohjoispuolella sijaitsevan Portaanharjun etelään ja länteen viettävät rinteet on huomioitu Tammelan vuoden 2004 Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmassa. Alueella on vanhoja perinnebiotooppeja, joiden lajistoon kuuluu myös tummatulikukka. Kasvillisuuden ohella suunnitelmassa on mainittu, että harjun rinteissä on ensimmäisen maailmansodan aikaiseen maalinnoitusvyöhykkeeseen kuuluvia juoksuhautoja sekä Edelfeltin mäntynä tunnettu kelopuu. (Hirvonen 2004.)
Portaan kylätontti on nykyisin tiiviisti rakennettu, mutta on mahdollista, että piha-alueilla tai v. 1649 kartan perusteella määritetyn kylätontin pohjoispuolella, harjun rinteillä on säilynyt jäännöksiä aikaisemmista asutusvaiheista.
Vuoden 2012 inventoinnissa kylätontti ja vanhat tielinjat tarkastettiin perusteellisesti, inventoinnin seurauksena kylätontin rajausta on muutettu. |