Portaan kylän vanha tonttimaa on sijainnut Kuivajärveen etelästä laskevan Turpoonjoen länsirannalla. Kylän talot olivat ryhmittyneet Hämeen Härkätien varrelle, kohdalle jossa tie ylittää Turpoonjoen. Ilmeisesti juuri keskeisen sijaintinsa takia Portaan kylä kasvoi hallintopitäjän keskukseksi, jonka mukaan koko hallintopitäjä sai nimensä. (Alanen 2004.)
Turpoonjoen itärannalla on Kappelinpelto –niminen peltoalue, jota pidetään Tammelan nykyistä, vanhimmilta osiltaan keskiaikaista, kirkkoa edeltäneen kappelin sijaintipaikkana (Aaltoila 1923, Pohjakallio 2005). Kappelin paikkaa ei toistaisesksi ole löydetty, ja sen paikallistaminen ja Kappelinpellon muinaisjäännösstatuksen arviointi edellyttäisi lisätutkimuksia.
Vuonna 2021 suoritettiin tutkimuksia Kosken pihapiirin länsipuolella ja sen itäpuolella, nykyisellä pellolla. Molemmilta alueilta tavattiin viime vuosisatoihin liittyviä löytöjä, yksi
likamaakuoppa ja yksi täytetty sarkaoja sekä muutama ohut, pyöreähkö likamaakerros pellon alapuolella, jotka saattoivat olla jätekuoppien pohjia. Mitään kappeliin tai hautauksiin
suoraan liitettäviä esineitä tai rakenteita ei havaittu.
Vuonna 2022 tutkimuksia jatkettiin kaivamalla alueelle kaksi koeojaa sekä yksi koeala sekä käytettiin metallinetsintä. Koeojan 2 peltomullan alaosassa havaittiin hiilensekaisen maan alue, josta talletettiin pala rautakaudelle tai varhaiskeskiajalle ajoittuvaa, kuitenkin todennäköisesti 1300-lukua vanhempaa keramiikkaa. Kyse lienee jäännös lyhytaikaisesta oleskelusta.Metallinetsinnässä taltioitiin koeojien väliseltä alueelta sulanut metallimöykky, joka vaikutti lyijyseokselta, ja kaksi rahaa, joista vanhempi ajoittuu 1630–1640-luvulle ja nuorempi 1700-luvulle |