Tammela
kiinteä muinaisjäännös
Kankaisten rustholli	1000005353
Tyyppi:	asuinpaikat     kartanot
Tyyppi:	löytöpaikat
Ajoitus:	historiallinen
Ajoitus:	rautakautinen
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6744588 I: 326998 YKJ P: 6747419 I: 3327098 ETRS89/WGS84 Lat: 60.79897185° Lon: 23.82055641° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 47.9383' Lon: 23° 49.2334' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 47' 56.2987" Lon: 23° 49' 14.0031"

Kuvaus

Kuivajärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle, Kankaistenharjun eteläosaan on Kuninkaan kartastoon merkitty Kankaisten rustholli (=ratsutila) ja siitä hieman pohjoiseen torppa. Kankaisten ratsutilan omisti 1600-luvun lopulla ratsumestari G.F. Kuhlmann, jonka hallussa oli myös Saaren kartano. Kuhlmannin kuoltua hänen leskensä peri molemmat tilat. Isonvihan aikaan venäläiset sotilaat oleilivat v. 1713?1721 vuosikausia Saaren kartanossa, jolloin Kankaisten kartano hävitettiin ja poltettiin ainakin osittain. Kankaisten rustholli yhdistettiin Saaren kartanoon tiettävästi 1793, ja perimätiedon mukaan Kankaisten nykyinen päärakennus on Saaren kartanon vanha 1700-luvun alussa rakennettu päärakennus. Kartano on siirretty nykyiselle paikalleen ilmeisesti 1800-luvun alussa. 1880-luvun Senaatinkartassa on vanhan ratsutilan rakennuksia jäljellä vielä kaksi. (Köykkä 2005:13; Ojanen 1992:197.) Kankaisten rusthollin vanha paikka on nykyisin ainakin osittain hevoslaitumena, ja se on huomioitu perinnebiotooppina Tammelan Mustialan – Portaan – Kaukolanharjun valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen ”Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmassa” v. 2004. Kartanon alueella kasvaa runsaasti mm. tummatulikukkaa. (Hirvonen 2004:27.) Hevoslaitumen pohjoispuolella, n. 300 m kartanosta kaakkoon on kaksi muinaismuistolain suojelemaa röykkiöaluetta (Tammela Kankainen, Mjrekino 834 01 0007), joita on tutkittu myös arkeologisin kaivauksin. Osa röykkiöistä on määritelty viljelyröykkiöiksi, osa kiukaiksi ja osa mahdollisiksi rakennusten jäännöksiksi. Kohteeseen liittyvät ajoittavat löydöt ja radiohiiliajoitukset kattavat laajan ajanjakson nuoremmalta rautakaudelta 1600-luvulle jKr. Jo aikaisemmin määritellyn em. muinaisjäännösalueen eteläpuolella, Kankaisten rusthollin vanhalla paikalla on myös useita kymmeniä erilaisia kivilatomuksia hevoshaassa ja sen eteläpuolella olevassa, sokerijuurikaspeltoon rajoittuvassa pienessä metsäsaarekkeessa. Osa näistä on selvästi nuoria peltoraunioita, mutta joukossa on todennäköisesti myös rustholliin kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja mahdollisesti jopa tätä vanhemman asutuksen jälkiä. Hevoshaasta on löytynyt metallinilmaisimella ratsastajatulusraudan osia KM 39487 ja 40808.

Luonti: 27.2.2006 Viimeisin muutos: 2.3.2016

Alakohteet

KM 39487

Tyyppi: löytöpaikat

Ajoitus: rautakautinen

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6744586 I: 326872

Kuvaus: Kappale tulusriipuksen pronssista yläosaa, jossa ripustuslenkki ja koristeaiheena luultavasti kaksi hevosta. Riipuksen kappale löytyi metallinetsimellä noin 10-15 cm syvyydestä multamaasta Kankaisen tilan hevoshaasta.

Luonti: 29.2.2016

KM 40808:1

Tyyppi: löytöpaikat

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6744583 I: 326939

Kuvaus: Ratsastajatulusraudan alaosa. Esine löytyi 25.7.2015 metallinetsinnässä 10 cm syvyydestä kivisestä hiekasta.

Luonti: 2.3.2016

Tutkimukset

Johanna Enqvist inventointi 2005

Luonti: 27.2.2006

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset hankkeet  Kunta, Inventointi 2005 Johanna Enqvist   Muinaiskalupäiväkirja - arkeologiset kokoelmat  KM39487:1 Tulusraudan katkelma Kankaisten rustholli    KM40808:1 Tulusrauta Kankaisten rustholli

kopioi linkki tälle sivulle: