Varhaisimpien tietojen mukaan koskessa oli kaksi myllyä jo 1500-luvun loppupuolella. Todennäköisesti koski on kuitenkin ollut käytössä jo aiemmin. 1600-luvulla myllytoiminta jatkui, vaikka valtio valvoi myllyjen toimintaa hyvin tiukasti ja useimmat kylät joutuivat lopettamaan vesivoimalla toimivat myllynsä tullimyllyjen edun turvaamiseksi. 1700-luvulla myllyn ohella kosken vesivoimaa käytettiin sahan ylläpitoon, jonka rakentamiseen viimeistään liittyi myös siltana toimineen padon rakentaminen. 1800-luvulla saha- ja mylly jatkoivat toimintaansa ja rakenteita uudistettiin useammassa otteessa. Sahan toiminta alkoi kuitenkin hiipua ja se tuhoutui palossa 1890-luvulla. 1900- luvulla koskeen rakennettiin vielä uusi saha. 1900-luvun puolivälissä mylly ja saha jäivät vähitellen käytöstä. Tulvat ja keväinen jäiden lähtö runtelivat ilman hoitoa olevat rakenteet ja mylly purettiin vuonna 1980.
Nykyään kohteessa on jäljellä erilaisia mylly- ja sahatoimintaan liittyviä rakennejäänteitä, mutta ei ehjiä rakennuksia tai rakenteita. Joen partaalla oleva myllyraunio johderakenteineen on kasvillisuuden peittämä ja koneiston rautaisia osia lojuu rakennuksen kivijalan sisä- ja ulkopuolella. Myllyn koillispuolella on kummassakin penkereessä jäljellä kivisillan raunioita ja myllyn vastaisella rannalla on mahdollisesti vanhempi tie- ja siltajäänne. Vesiuomassa on runsaasti sillasta ja padosta irronneita kiviä, yksi betoninen jääeste, jäännöksiä kiviarkusta ja matala pohjapato. Myllyn vieressä on jäljellä sahaan liittyvä betoninen tukirakenne.
Kohteen muinaisjäännösalueen rajaa ei ole määritetty.
Luonti: 11.1.2007 Viimeisin muutos: 21.8.2018
Tutkimukset
Petro Pesonen inventointi 2018
Huomautuksia: Tarkastus 13.6.2018. Joen varrella ja itse joessa on useita sahaan ja/tai myllyyn liittyviä rakenteita mm. kivipato vähän ylempänä nykyistä betonipatoa. Alue on alustavasti rajattu inventoinnin perusteella. Vuoden 1762 kartalla sahaan liittyviä rakennuksia on joen itäpuolella ja alueella on nimi "sågplan". Nykyään alueella on muutamia omakotitaloja, jotka näyttävät kevyesti perustetuilta. Täällä voi olla jäljellä jotain sahan toimintaan liittyvien rakennusten jälkiä.
Luonti: 21.8.2018 Viimeisin muutos: 29.8.2018
John Lagerstedt arkistotutkimus 2006
Huomautuksia: Kuninkaankartastossa on joen itärannalle merkitty saha ja mylly
Lähde: (Aianen & Kepsu 1989, 79)
Luonti: 24.8.2018
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.