 |
| Kristiinankaupunki |
|
| kiinteä muinaisjäännös | |
Kristiinankaupungin vanha asemakaava-alue |
1000007475 |
| Tyyppi: | asuinpaikat kaupungit |
| Ajoitus: | historiallinen |
 takaisin |
|
 Koordinaatit |
|
ETRS-TM35FIN P: 6917412 I: 208385 YKJ P: 6920313 I: 3208438 ETRS89/WGS84 Lat: 62.27422883° Lon: 21.37672640° ETRS89/WGS84 Lat: 62° 16.4537' Lon: 21° 22.6036' ETRS89/WGS84 Lat: 62° 16' 27.2238" Lon: 21° 22' 36.2150" |
| Kuvaus |
| Kristiinankaupungin kaupunki perustettiin vuonna 1649. Paikalla oli aiemmin markkinapaikka. Kaupungin vanha alue sijaitsee suurin piirtein Aitakadun, Puistokadun, Uusikadun, Merikadun ja Tehtaankadun, Kustaa Aadolfinkadun, Antti Chydeniuksenkadun ja Brunströminkadun välisellä alueella. Kaupunki on rakennettu jo alun perin ruutuasemakaavaan.
Kaupungin isoavihaa vanhemmat säilyneet kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Museovirasto teki vuonna 2001 Kristiinankaupungin kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, millä tonteilla muinaismuistolain rauhoittamat kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet. Kaupunkialueella ei ole tehty arkeologisia kaivauksia. Kesällä 2012 tehty arkeologinen valvonta Läntinen Pitkäkatu 19 tontilla osoitti, että aiemmin niittynä ollut alue on otettu rakennuskäyttöön isonvihan aikana. |
| Luonti: 26.2.2007 Viimeisin muutos: 21.5.2023 |
| Tutkimukset |
| Kaisa Lehtonen tarkastus 2009 |
| Huomautuksia: Tarkastuksen aihe: Pori Energia Oy aloitti syksyllä 2008 kaukolämpöverkon rakentamisen Kristiinankaupunkiin. Joulukuussa (2.12.2008) Pori Energia lähetti Museovirastolle rakennustöitä koskevan lausuntopyynnön. Antamassaan lausunnossaan 15.12.2008 Museovirasto totesi, että kaivettava linjaus edellyttää suurelta osin arkeologin valvontaa kaivutöiden aikana. Lausunnossa edellytettiin, että Pori Energia lähettää Museovirastolle hankkeen tarkemman aikataulun, minkä jälkeen Museovirasto voi antaa kustannusarvion valvontatöistä. Helmikuussa (18.2.2009) Pori Energia lähetti Museovirastolle kirjeen, jossa rakennustöiden ilmoitettiin siirtyvän vanhan kaupungin alueelle. Rakennusajaksi ilmoitettiin helmi-maaliskuu 2009. Allekirjoittaneen sairasloman vuoksi kaivu-/rakennustöitä ei saatu keskeytetyksi heti kirjeen saapumisen jälkeen. Kristiinankaupungin museotoimenjohtaja Päivikki Piiroinen kuitenkin kertoi allekirjoittaneelle 11.3.2009, että kaivutyöt olivat siirtyneet Raatihuoneenkadulle viimeistään 11.2.2009. Maastokatselmuksessa 11.3.2009 paikalla olivat kaukolämpömestari Rauno Jokisalo Pori Energiasta, urakoitsija Jarmo Ahlbom Turun Asennus ja Luokkahitsarit Oy:stä sekä tutkija Kaisa Lehtonen Museovirastosta. Havainnot 11.3.2009: Kaukolämpöverkon johtokaivannot Koulukadulta Vanhan kirkon ohitse Raatihuoneenkatua pitkin rantaan oli kaivettu (ks. liitekartta 1). Tarkastushetkellä kaivutyöt olivat käynnissä rannassa Merikadulla. Kaivannot olivat edelleen auki, mutta putket olivat suureksi osaksi jo paikoilleen asennettuja. Kaivannoissa ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Maaperä kaivantojen profiileissa oli väriltään vaaleahkon ruskeaa, suhteellisen tasaista hiekka-soramaata, jossa siellä täällä oli havaittavissa raekooltaan hieman karkeampaa soraa. Joissakin kohdin Raatihuoneenkadulla oli heti asfaltin alla havaittavissa siististi ladottua mukulakiveystä. Merikadulla allekirjoittanut seurasi kaivinkoneen työskentelyä jonkin aikaa; kaivannosta tuli esiin selvästi täytemaaksi luokiteltavaa, väriltään tummaa maa-ainesta, jossa oli seassa mm. tiilenkappaleita, putkenpaloja ym. epämääräistä jätettä. Maastokäynnin yhteydessä tuli rakennuttajan taholta ilmi, että kaukolämpöverkko tullaan vetämään myös Kaupunginlahden toiselle puolelle Itätorin alueelle. Päätöstä siitä, vedetäänkö linja maitse siltaa pitkin vai veden alla, ei ollut vielä tehty. Yhteenveto: Maastokäynnillä ei voitu havaita, että kaivutöiden yhteydessä olisi vahingoitettu muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Urakoitsijalle selvitettiin, että Kristiinankaupungin torialue on arkeologisesti potentiaalista aluetta, jossa kaivutyöt on ehdottomasti tehtävä arkeologin valvonnassa. Kaivutöitä tullaan vielä myöhemmin vuoden 2009 aikana jatkamaan torialueella. Sovittiin, että jatkossa kaivutöitä torialueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei saa aloittaa ilman, että asiasta on sovittu Museoviraston kanssa. |
| Luonti: 30.3.2009 |
| Kaisa Lehtonen tarkastus 2009 |
| Huomautuksia: Kaukolämpöverkon rakentamiseen liittyvä tarkastus 15.6.2009. Ei raporttia, kaukolämpöverkon rakentamiseen liittyvät kartat ovat Museoviraston Vaasan toimistossa. Ojaa oli kaivettu torilta Rantakatua pitkin pohjoiseen päin tontille 1134 asti. Rantakadulla kaivannossa ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa ja maa-aines tällä kohtaa oli selvästi sekoittunutta täytemaata. Tontilla 1134 kaivanto oli noin 28 metriä pitkä ulottuen Rantakadulta aina tontin päätyyn asti (tontin 1135 rakennuksen päätyyn). Kaivannon leveys oli 1,2 metriä ja syvyys noin 1-1,4 metriä. Noin 40 cm:n paksuisen vaaleahkon täytemaakerroksen alla, oli maa-aines kaivannossa kauttaaltaan hyvin tummaa, selvästi palanutta ja siinä oli joukossa saviruukkujen, lasin, tiilen ym. paloja (myös modernia tavaraa kuten muovia). Tontin puolivälistä lähtien (koordinaattien p=6920348 i=3208520 kohdalta) tontin 1135 rakennuksen päätyyn asti kaivannon profiilista pilkisti esiin puisia lautoja, joiden funktiosta ei päästy varmuuteen. Lautojen välissä oli tuohta. Puuaines vaikutti kaiken kaikkiaan varsin sotkuiselta, joten varmuutta siitä oliko kysymyksessä kiinteä rakenne, vaiko vai umpimähkään paikalle ajetut laudat, ei saatu. Toisaalta laudat sijoittuivat kaivantoon nähden samansuuntaisesti, pitkittäin, mikä voisi kertoa kiinteästä rakenteesta. Tontin 1135 rakennuksen pääty oli sen sijaan kokonaan kaivettu (ilmeisesti talon rakentamisen yhteydessä) ja tältä kohdin kaivannosta paljastui muovia ym. jätettä varsin syvältäkin. |
| Luonti: 15.9.2009 Viimeisin muutos: 15.9.2009 |
| Teija Tiitinen tarkastus 2012 |
| Luonti: 7.8.2012 |
| Mikroliitti Oy koekaivaus 2012 |
| Huomautuksia: Teija Tiitinen teki tontille tarkastusmatkan, koska sille oltiin rakentamassa uudisrakennusta muinaisjäännöskohteelle (mj rekisteri numero 1000007475). Koska tarkastuksessa todettiin merkkejä paikalla mahdollisesti säilyneestä osasta muinaisjäännöstä, todettiin paikalla tarvittavan pienialainen arkeologinen kaivaus sekä arkeologinen valvonta alueella jolle uudisrakennus tultaisiin rakentamaan. Työ tehtiin Mikroliitti oy:n toimesta 26.–27.7. 2012 arkeologien Tapani Rostedt ja Ville Laakso toimiessa kenttätyövastaavina. Työt aloitettiin poistamalla arkeologista kaivausta vaativalta alueelta ylin täytemaakerros kaivinkoneella. Tontin itäpäässä havaittiin selkeitä merkkejä 1800-luvun lopun talon jäänteistä sekä siihen liittyvää esineistöä, tontin länsipää sen sijaan vaikutti olevan arkeologian kannalta täysin ”puhdas”, paksun puutarhamullan perusteella (30-50cm) vanhaa peltoa/puutarhaa. Tonttia on äärimmäisestä länsipäästään sekä osin muutenkin voimakkaasti muokattu viemäri- ja vesijohtokaivantojen teon yhteydessä. Perustuskaivantojen sekä kaivinkoneella kaivettujen koekuoppien (10 kpl, kooltaan noin 2x1m) perusteella vaikuttaisi ilmeiseltä, että 1800-luvun loppupuolen rakentaminen on pääosin tuhonnut aikaisemmat asutuksen merkit alueella. Ainut kohta, jossa vanhemman asutuksen merkkejä saattoi olla jäljellä, oli juuri se alue jolla Tiitinen lausunnossaan kehotti suorittamaan tarkempia arkeologisia tutkimuksia. Arkeologista kaivausta vaativalla alueella kaivettiin täytemaan koneellisen poiston jälkeen luonnollisina kerroksina lapioilla puhtaaseen pohjasaveen saakka. Alueella havaittiin kattotiilikerroksen jälkeen tummaa hiiltä sisältävää maata noin 10 cm, jonka alla oli 4-5 itä-länsi – suuntaista palamattoman puun jäännöstä. Ilmeisesti kyseessä oli ympäristöään vanhemman rakennuksen lattian jäänteet, joita kuitenkaan ei ollut säilynyt jäljellä 2-3 neliötä enempää. Löytöinä tästä tummasta maakerroksesta tuli yksi raha (1600-luvun loppu/1700-luvun alku), punasavikeramiikkaa (1700-luvulta), vihreää nyrhimällä muotoiltua ohutta ikkunalasia (todennäköisesti 1600-luvun loppu/1700-luvun alku), palamatonta luuta sekä pari liitupiipun katkelmaa (kopan katkelman perusteella 1700-luvulta). Yhteenvetona vaikuttaisi siltä, että tontti todellakin on ollut rakennettuna jo ennen isoa vihaa (1713–1721), kuten Teemu Mökkönen jo vuonna 2001 kaupunkiarkeologisessa inventoinnissaan totesi. Suurin osa vanhimmista asutuskerroksista on kuitenkin tuhoutunut myöhemmän rakentamisen yhteydessä. Vain pieni osa vanhemman asuinrakennuksen jäänteestä on jäänyt jäljelle 1800-luvulla rakennettujen talojen väliin jääneen tontille johtavan tielinjan alle. Turussa 31.7.2012 Tapani Rostedt |
| Luonti: 7.8.2012 Viimeisin muutos: 7.8.2012 |
| Pentti Risla tarkastus 2014 |
| Huomautuksia: Salama MV/104/05.04.01.02/2014. |
| Luonti: 3.1.2020 |
| Mikroliitti Oy valvonta 2023 |
| Luonti: 27.4.2023 |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||||||||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Kristiinankaupunki
Läntinen Pitkäkatu 19 arkeologiset kaivaukset ja valvonnat
2012, Valvonta 2012 Mikroliitti Oy