 |
| Kajaani |
|
| kiinteä muinaisjäännös | |
Kajaanin vanha asemakaava-alue |
1000007476 |
| Tyyppi: | asuinpaikat kaupungit |
| Ajoitus: | historiallinen, 1600-luku |
| Ajoitus: | historiallinen, 1700-luku |
| Muut nimet: | Kajaaninlinnan kaupunki |
 takaisin |
|
 Koordinaatit |
|
ETRS-TM35FIN P: 7122549 I: 535478 YKJ P: 7125532 I: 3535663 ETRS89/WGS84 Lat: 64.22731616° Lon: 27.73130005° ETRS89/WGS84 Lat: 64° 13.6390' Lon: 27° 43.8780' ETRS89/WGS84 Lat: 64° 13' 38.3382" Lon: 27° 43' 52.6802" |
| Kuvaus |
| Kohde sijaitsee Kajaaninjoen etelärannalla pohjoiseen ja koilliseen työntyvän niemen koillisosassa mäellä. Kohteen pohjoispuolella sijaitsee Vuohinginkosken eli Kajaanin linna, joka rakennettiin 1600-luvun alkupuoliskolla noin 1604-1619.
1600-lukua edeltävästä asutuksesta alueella ei ole tietoa. Ennen linnan rakentamista alueella on ollut ilmeisesti kauppapaikka ja sille tuova kulkutie. Linnan rakentajat asuivat joen partaalla ja linnaan kuuluvia rakennuksia oli Kajaaninjoen kumminkin puolin. Linnan valmistuttua sen rakentamisaikana muualle siirretty kauppapaikka palautettiin linnan tienoville. Joen eteläpuolella sijaitsi linnan karjakartano. Kajaaninlinnan eli Kajaanin kaupunki perustettiin vuonna 1651. Vuoden 1659 kartan mukaan kaupungissa oli 8 korttelia, pitkä luode-kaakko-suuntainen katu tulliporttien välillä, kolme risteävää poikkikatua ja kaupunkia ympäröivä aita. Kartalle on piirretty useita rakennuksia katujen varsille ja kirkko. Kaupungissa tiedetään olleen myös mm. pappila ja pitäjäntupa. Vuonna 1712 venäläiset polttivat kaupungin eteläosan ja vuonna 1715 linnanpäällikkö poltti lopun kaupungista. Kirkko jäi rakennuksista viimeiseksi ja sen venäläiset polttivat vuonna 1716. Jo vuonna 1716 asukkaita palasi kaupunkiin ja rannalle rakennettiin ainakin yksi sauna. Isonvihan jälkeen kaupungin uudisrakentaminen alkoi entisten katujen varsille. Alkuperäinen asemakaava on nykyisen pohjana. Kaupungin vanhin alue sijaitsee suurin piirtein Lönnrotinkadun, Pohjolankadun, Ämmänkoskenkadun ja rannan välisellä alueella. Kaupunki kasvoi hitaasti 1700-1800-luvuilla ja monet tontit olivat autioina. Vuonna 1807 tulipalo tuhosi 63 rakennusta. 1800-luvulla sekä mahdollisesti 1900-luvun alussa kaduilla oli vielä pitkiä puita pitkoksina. Kaupungin isoavihaa vanhemmat säilyneet kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Vuoden 2001 kaupunkiarkeologisessa inventoinnissa määriteltiin, millä tonteilla rauhoitetut kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet. Kiinteän muinaisjäännöksen rajaus perustuu tähän inventointiin. Inventoinnin perusteella katualueiden kerrostumat ovat pääosin tuhoutuneita. Kajaanin katu- ja torialueiden alkuperäinen silttimoreeninen pohjamaa on poistettu lähes kaikilta keskustan alueilta. 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa aloitettu katualueiden uudelleenpohjustus on saatu loppuun 1990-luvulla. Tontteihin kuuluvilla parkkipaikka-alueilla pohjustöitä ei ole tehty. Kaupunkialueella on tehty jonkin verran kaivauksia ja valvontatutkimuksia. Niissä on löydetty mm. kaivorakenteita, kiveyksiä, rakennusten perustusten ja kaduilla olleiden pitkoksien jäännöksiä sekä erilaisia esineitä. Löydökset ovat ajoittuneet noin 1700-luvun puolivälistä 1900-luvulle. Monin paikoin on havaittu täyttömaakerroksia, joiden paksuus on vaihdellut puolesta metristä yli kahteen metriin. |
| Luonti: 26.2.2007 Viimeisin muutos: 3.9.2024 |
| Alakohteet |
| Brahenkatu 1 kaivanto |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7122593 I: 535515 |
| Kuvaus: Kohdalle on tehty 16-17 m x 30 metriä ja syvyydeltään 06-1.3 metriä oleva kaivanto kiinteistöä ja pihamaata koskevien muutostöiden yhteydessä. Kainuun museo teki maastokäynnin paikalle 3.7.2019. Kaivannon lounaisseinämässä havaittiin multava 10-15 cm paksu nurmikerros, noin 30 cm paksu täytemaakerros, jossa seassa oli mm. tiiliä ja kiviä sekä savipitoinen likamaakerros, johon sekoittuneena on muun muassa tiiltä, maalattua pinkopahvia, minkä alla oli puhdas savimaa. Kaivannon koillispäässä, kaivannon pohjassa oli joitakin yksittäisiä puujäänteitä, jotka eivät muodostaneet mitään selkeää rakennetta. Kaivannon kaakkoisseinämällä oli useampi kohta, jossa oli runsaasti muun muassa posliinin palasia. Noin 20 metriä tontin rannanpuoleisesta reunasta lukien lounaaseen oli täytemaan alla noin metrin levyinen ja puolen metrin korkuinen hiekkakeskittymä, jonka yläpuolella oli likamaakerros, mahdollisesti täytemaata. Hiekkakeskittymän lähellä oli keskittymä kiviä ja yksi kivi oli ilmeisen hirrenpään päällä. Kivikeskittymän ympärillä oli myös rautaesineitä, tiilenpalasia. Kaakkoisseinämällä on noin 12-15 metrin päässä tontin rannan puoleisesta rajasta lounaaseen oli keskittymä posliiniastioiden palasia, lasia ja puusäleitä ja sen lähistöltä ja ympäristöstä maa oli värjäytynyt punaiseksi. Mahdollisesti seinämässä oli myös puurakenteiden jäänteitä. Värjäytynyt kulttuurikerros jatkui kaivannon pohjaan asti eli noin 58 sentin paksuudelta. Luoteisseinämällä oli kahdessa kohden seinämässä näkyvissä rakenteita. Ensimmäinen oli noin 15 metriä Ämmäkoskenhovin tontin pohjoisesta nurkkapyykistä lounaaseen. Toinen oli noin kahdeksan metriä samaisesta nurkkapyykistä lounaaseen. Ensimmäisessä kohdassa on kiveys, jonka alla oli osittain palanutta puumateriaalia. Kiveyksen päällä oli täytemaakerros, jossa oli seassa tiilimurskaa ja kiviä. Kiveyksen alla oli oleva palaneen puumateriaalin kerros on noin 5 cm ja sen jälkeen alkaa savinen puhdas maankerros. Toinen rakenne oli tiiltä ja noin 45 cm syvyydellä pintamaasta. Kohdalla on yhdessä kerroksessa tiiliä noin 1,9 metrin pituudella vaakatasossa ja sen päällä oli likamaakerros. |
| Luonti: 31.1.2025 Viimeisin muutos: 31.1.2025 |
| Brahenkatu 1 koekuopat |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7122577 I: 535521 |
| Kuvaus: Alueella kaivettiin kolme suurehkoa koekuoppaa Kainuun museon valvonnassa 5.7.2019. Tontilla olevan kerrostalon edusta on kaivettu sen rakentamisen yhteydessä, joten sen välittömällä edustalla ei ole todennäköisesti säilynyt vanhoja rakenteita. Koekuoppa 1 tehtiin noin 7,9 metrin päähän kerrostalon seinästä. Koekuoppa tehtiin kaivinkoneella ja sen kooksi tuli noin 5,2 x 2 metriä ja syvyys 1,1-1,3 metriä. Kuopassa havaittiin muun muassa sekoittunutta täytemaata, hiekkainen maakerros ja puhdas pohjamaa. Koilliseinämällä havaittiin kivirakenne täytemaan päällä, levymäistä puumateriaalia sekä koivun tuohta, jonka alla oli pienistä kivistä ladottu kerros. Kyseessä on ilmeisesti paikalla olleeseen rakennukseen liittyvä rakenne, eriste- tai lattiakerros. Lounaisseinustalla on noin 50 cm täytemaata, jonka alla noin 10 cm kulttuurikerros, jossa muun muassa tiiltä ja hiilensekaista maata. Koekuoppa 2 tehtiin pihan keskimmäiselle nurmialueelle lipputangon länsipuolelle. Koekuopan koko oli 4,3 x 2,3 metriä ja sen syvyys oli noin 1,1 metriä. Se sijaitsi noin 13,3 metrin päässä kerrostalon seinästä. Kuopassa havaittiin muun muassa 12-28 cm paksuinen kulttuurimaankerros, jossa oli tiilen palasia ja hiiltä sekä täytemaakerroksia, tiilimurskakerros ja ruskean saven ja hiilen sekainen kerros. Koekuopan 3 koko oli 3,2 x 3 metriä ja syvyys 1,1 metriä. Koekuopan kaakkoispäässä havaittiin iso kivi, joka oli mahdollisesti 1800-luvulla rakennetun talon nurkkakivi. Yhteenvetona todettiin, että koekuopassa 1 havaitut kivirakenteet todennäköisesti liittyvät 1800-luvulla rakennettuun taloon. Samoin koekuopan 3 kivi liittynee tähän rakennukseen. Koekuopan 2 havainnot selittyvät sillä, että todennäköisesti puretun rakennuksen purkumateriaalia on käytetty täytemaana pihamaalla. |
| Luonti: 31.1.2025 |
| Brahenkatu 18 |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7122584 I: 535449 |
| Kuvaus: Tontin piha-alueella tehtiin vuonna 2007 viemäröinti ja parkkipaikan routavaurioiden korjaustyöt. Kohteessa tehtiin dokumentointia ja arkeologinen valvonta. Alueella havaittiin säilyneitä kulttuurikerroksia metrin syvyydestä nykyisestä maanpinnasta. Alueelta tuli esille n. puoli metriä alle nykyisen maanpinnan hyvin säilyneitä hirsi- ja kivirakenteita, joihin liittyi paikoitellen jopa puolen metrin paksuiset kulttuurimaakerrokset. Tontilta dokumentoitiin kaikkiaan kuusi erillistä rakennetta, joista nuorimmat ajoittuvat 1800-luvun loppupuolelle tai 1900-alkuun ja vanhimmat 1700-luvun puoleenväliin. Esinelöytöinä saatiin talteen posliinia, piiposliinia, punasavikeramiikkaa, kivisavikeramiikkaa, rahoja, kultasormus, muutamia liitupiipun kopan katkelmia, puuesineitä ja nahkaa. Tutkimusten perusteella mahdolliset alueen vanhemmat (1600-l.) kulttuurimaakerrokset olivat tuhoutuneet jo tontin aiemmissa kaivutöissä. Lähes koko tontin alueella pihan pohjaus kaivettiin 1,5 metrin syvyyteen tai syvemmälle, jolloin kulttuurikerrokset poistettiin alueelta kokonaisuudessaan. Kesän 2007 pihan pohjaus- ja viemäröintitöiden jälkeen voidaan tontin I-2-4 aluetta pitää täysin tuhoutuneena. Ainoastaan tontin pohjoisosissa, Brahenkatu 18:sta asuintalon edessä, Brahenkadun puolella, voi olla tuhoutumattomia kulttuurikerroksia sekä Linnankadun ja Brahenkadun kulmauksessa tontin nurmialueella. |
| Luonti: 31.1.2025 |
| Brahenkatu 3 |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7122629 I: 535484 |
| Kuvaus: Paikalla tehtiin valvonta 3-11.10.2016 viemäröinti- ja hulevesijärjestelmän teon yhteydessä. Tutkimukset kohdentuivat kiinteistön piha-alueelle. Koko kaivetulla alueella oli täytemaata. Sen alta paljastui savea. Täytemaassa oli lauta, eläimen luita, lasinen lääkepullo ja muiden lasipullojen kappaleita. Ne eivät liittyneet selkeästi mihinkään maakerrokseen tai rakenteeseen. |
| Luonti: 7.3.2025 Viimeisin muutos: 10.3.2025 |
| Brahenkatu 8 / Koivukoskenkatu 16 |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7122436 I: 535571 |
| Kuvaus: Paikalla tehtiin arkeologinen valvonta vuonna 2017. Paikalle upotettiin syväkeräysjäteastiat. Pihalta poistettiin työn yhteydessä puita, pensaita sekä autojen sähkötolpat ja asfaltti avattiin. Jäteastioita varten kaivettiin pihan poikki lounais-koillissuuntainen kaivanto, jonka pituus oli 13 metriä, leveys 4 metriä ja syvyys 1,8 metriä. Kaivannon lounaispäässä ylimpänä oli 0,4 metrin kerros täytesoraa. Sen alla oli 0,4 metrin kerros täytehiekkaa. Loput kaivetusta maasta oli savea, joka oli yläosastaan hieman tummaa ja kuopan pohjalla alkoi sinistyä. Täytemaassa oli muutamia tiiliä ja leluauton osa. Valvonnan perusteella arvioitiin, että kaivanto tarjosi hyvän otoksen maankäytöstä pihalla. Pihalle ja lähiteiden varsille on rakennettu modernia kunnallistekniikkaa (esim. sadevesi- ja sakokaivot), ja on hyvin epätodennäköistä, että alueella olisi jäljellä vanhoja kerroksia. Muu kaivaminen pihalla (sadevesien poistoon liittyvät rakenteet) tapahtui kaivannon vieressä lähiviikkojen aikana ja liittyi aikaisempien rakenteiden uusimiseen. Tätä työtä käytiin tarkkailemassa otosmaisesti, mutta muualtakaan pihalta ei havaittu vanhoja kerroksia tai rakenteita. |
| Luonti: 31.1.2025 Viimeisin muutos: 10.3.2025 |
| Kauppakatu 11 |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7122401 I: 535536 |
| Kuvaus: Paikalla tehtiin koekaivaukset vuonna 2011 tontin pohjauksen vuoksi. Paikalle oli kaivettu jo aiemmin vuonna 2005 koekuoppa, jonka perusteella pihalta havaittiin 1,0–1,1 metriin ulottuvat kulttuurikerrokset. Vuonna 2011 niiden luonnetta selvitettiin tarkemmin. Vuonna 2011 alueelle tehtiin kaksi koeojaa, joista ensimmäinen oli Koivukoskenkadun suuntainen ja toinen Kauppakadun suuntainen. Lisäksi valvottiin piharakennuksen edustalla portaiden valua varten tarvittavan kuopan kaivu. Alueella oli ennestään tiedossa myös kaapelikaivanto, jonka alueella koekaivausta ei tehty. Lisäksi alueella oli sadevenohjaukseen liittyviä aiemmin tehtyjä kaivantoja. Kaivu suoritettiin kaivinkoneella sekä rakenteiden tullessa esiin lapiolla ja lastalla. Koeojat kaivettiin puhtaaseen pohjamaahan saakka. Alueelta havaittiin koeojassa 1 rakennuksen hirsipohja, savisia kulttuurimaakerroksia sekä sementtiin ladottuja mukulakivilaattoja, tummempaa likamaata ja savista likamaata. Rakenne ja kerrostumat ajoittuivat 1900-luvulle. Löytöihin liittyi purku- ja rakennusjätettä. Koeojassa 2 havaittiin kiviä, rakennusjätettä ja roskaa, tuoretta laudoitusta ja puuroskaa sekä savimaata erilaisina kerrostumina. Lisäksi löydettiin 1800-luvulla ajoittuvaksi arvioitu puurakenne , johon liittyi pieniä kiviä. Kyseessä lieni pihan katerakenne. Portaiden eduskaivannosta havaittiin reilun metrin paksuinen kulttuurikerros, purkukerroksia, laudoitusta, hirsirakennetta ja sementtilaattoja sekä likamaa- ja purkukerroksia. Nämä ajoitettiin 1800-1900-luvulle. Löydöt koostuivat 1900-luvun materiaalista muutamaa 1800-luvun lopulle ajoittuvaa poikkeusta lukuun ottamatta. Löytöjä ei talletettu, mutta niistä tehtiin luettelo raportin yhteyteen. Kauppakatu 11 piha-alueelta ei löytynyt isoavihaa edeltäviä kulttuurikerroksia. Koekaivausten perusteella vaikutti siltä, että pihamaan vanhimmat kerrokset ovat tuhoutuneet 1800–1900-luvun kuluessa. Suurin osa tuhoista on tapahtunut 1960-luvun asemakaavassa näkyvien kahden omakotitalon rakentamisen sekä 1900-luvun loppupuolella tapahtuneen purkamisen yhteydessä Mistään kohdasta ei löydetty merkkejä vuoden 1807 suurpalosta tai toisen maailmansodan aikaisista tuhoista, mikä viittaa massiivisiin maansiirtoihin niiden jälkeisinä vuosina. Tontin alue on pohjattu koekaivauksen jälkeen ja siten voi katsoa, että sen alueella kiinteää muinaisjäännöstä ei ole enää säilynyt. |
| Luonti: 31.1.2025 Viimeisin muutos: 31.1.2025 |
| Kauppakatu 38 / 39 |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7122586 I: 535246 |
| Kuvaus: Paikalla on tehty kahteen otteeseen koetutkimuksia laidoille keskittyen. Raporteissa käytetään vuoroin Kauppakatu 38 ja Kauppakatu 39 ilmaisua. 3.-4.1.2002 tontilla kaivettiin viisi koekuoppaa koneellisesti maanäytteiden ottamiseksi. Tontille rakennettiin 1960-luvulla bensa-asema, jonka säiliöt olivat tuhonneet mahdollisia kulttuurikerroksia. Maanäytteet otettiin säiliöiden kohdalta. Löytöjä ei tullut ja muutenkin saatu informaatio oli vähäistä. Havaintojen perusteella on oletettavissa, että 1600-1700-lukujen maanpinta sijaitsee alueella noin 1,5 metrin syvyydessä. Kauppakadun ja Ämmäskosken kadun kulmassa tehtiin lisätutkimuksia 5.-14.8.2002. Tonttia tutkittiin kaivamalla koneellisesti kaksi koeojaa. Koeoja 1 kaivettiin tontille Kauppakadun suuntaisesti ja koeoja 2 Ämmäkoskenkadun suuntaisesti. Koekaivauksessa ei paljastunut varmoja merkkejä 1600- tai 1700-luvuilta peräisin olevista jäänteistä. Alkuperäinen maanpinta tontilla tavattiin pääosin noin 1,5 m – 2 m syvyydessä. Rakennusten jäänteet 1800-luvulta olivat tutkimusalueella säilyneet varsin hyvin, modernit kaivannot olivat tuhonneet kerrostumat vain osittain. Tutkitun alueen varhaisin jäänne, hirsiperustainen rakennuksen pohja, tavattiin Kauppakadun ja Ämmäkosken kulmasta. Rakennuksen pohjan arvioitiin alustavasti olevan peräisin 1800- luvun alkupuolelta, mahdollisesti 1820-luvulta. |
| Luonti: 7.3.2025 Viimeisin muutos: 7.3.2025 |
| Kauppakatu 9 |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7122354 I: 535560 |
| Kuvaus: Tontilla 1-5-15 tehtiin vuonna 2007 koekaivaukset kerrostalon ja maanalaisen parkkihallin rakentamisen vuoksi. Tontille avattiin kaikkiaan kuusi koeojaa. Neljästä koeojasta dokumentoitiin esineistön perusteella 1800-luvun puolestavälistä 1900-luvun alkuun ajoittuvia rakenteiden jäännöksiä, kuten rakennuksen kivijalkaa, funktioltaan epämääräistä puurakennetta sekä mahdollista uunin perustusta. Yhdestä koeojasta paljastui 1900-luvun puolelle ajoittuvan omakotitalon perustukset, jotka olivat tuhonneet tontin itäkulman kulttuurikerrokset kokonaisuudessaan. Yksi koeoja oli täysin löydötön. Kaikissa koeojissa päästiin pohjamaahan saakka, joka alkoi kaikissa koeojissa reilun metrin syvyydessä nykyisestä maanpinnasta laskettuna. 1800-luvun kulttuurikerrosten paksuus oli parhaimmillaan 1 m paksuinen. Yhdestäkään koeojasta ei löydetty merkkejä vanhemmista, 1600- ja 1700-luvun kulttuurikerroksista. Kerrokset lienevät tuhoutuneet aiemmissa maansiirtotöissä, joita tontilla on todennäköisesti suoritettu 1800- ja 1900-luvuilla. |
| Luonti: 31.1.2025 Viimeisin muutos: 31.1.2025 |
| Raatihuoneentori |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7122525 I: 535354 |
| Kuvaus: Raatihuoneentoria tutkittiin arkeologisesti vuonna 1998 valvonnassa ja kaivauksin. Se oli tutkimuksen kohteena, sillä se muutettiin kävelykaduksi. Torin itä- ja länsikulmasta löytyi kirjallisissa lähteissä mainittua hirsirakenteista kadunpohjaa. Torin pohjoiskulmasta löytyi pari rakennuksen pohjaa sekä osa myöhäisemmän rakennuksen kivijalkaa. Tästä kohdasta tuli suurin osa löydöistä, torin muista osista niitä ei tullut kuin satunnaisesti. Löytöinä tuli mm. ikkunalasia sekä pullojen, juomalasien, punasavi- ja fajanssi-astioiden palasia sekä liitupiippuja. Lisäksi paikalta löytyi n. 30 kolikkoa ja muutamia rauta- ja pronssiesineitä. Alusta-vasti esineet voidaan ajoittaa 1700- ja 1800-luvuille. Torilta löytyi myös kaksi kaivoa, joista toisesta on maininta kirjallisissa lähteissä. Lisäksi Linnankadun eteläosassa oli rakennuksen kivijalan aluspuita, sekä torin länsikulmassa osa huonosti säilynyttä rakennuksenpohjaa. Kaivausten raportointi ja löytöjen luettelointi on vielä kesken. |
| Luonti: 7.3.2025 |
| Rantapuisto |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7122678 I: 535519 |
| Kuvaus: Kajaanin Rantapuistossa suoritettiin alkusyksystä 2007 kunnallisteknisiä kaivutöitä ja niihin liittyen tehtiin arkeologista valvontaa. Osa puiston alueen hiekkateistä pohjattiin. Lisäksi puistoon asennettiin uutta viemäröintiä ja kaapelointia. Lisäksi alueelle pystytettiin uusi muistomerkki. Valvonnoissa havaittiin kivilatomus, joka muodostui ladotuista liuskekivistä. Nokeentunut maa ja hiilenpalat viittaavat tulipaloon tai tulenkäyttöön paikalla ja rakenne arvioitiin 1800-luvun lopulle ajoittuvaksi. Se jätettiin paikalleen. Lisäksi havaittiin nokeentuneen maan alue noin 2 x 3 m., joka oli peruskallion päällä ollut hiilen sekainen kulttuurimaakerros. Nokinen maa voisi olla alueella 1800-luvulla olleen vesasahan polttouunissa syntynyttä jätettä, jota alueelle on mahdollisesti levitelty. Erikseen havaittiin toinen hiilialue, joka oli 120 x 150 cm ja paksuus noin 15-20 cm. Alueelta löytyi rauta-esineistöä, lasia ja kuonaa. Tämänkin arvioitiin ajoittuvan 1800-luvulle. Alueella havaittiin myös tiililatomus ja hiiltynyttä puuta sekä nokimaata ja kuonaa lähellä rantaa. Havaintojen arvioitiin ajoittuvan 1800-luvulle. Rantapuistossa on tehty myös patsaan perustuksen kaivun valvonta vuonna 2017. Paikalla havaittiin epämääräinen latomus, jossa kivien välissä oli punaista tiilimurskaa ja vaaleampaa laastimurskaa. Sen yhteydessä oli hiilensekaista tummaa maata. Kiveys ja hiilensekainen maa tulkittiin muualtakin Rantapuiston alueelta löytyneitä vastaaviksi. Siten ne liittynevät 1800-luvun sahatoimintaan alueella. Valvonnoissa ei ole havaittu vanhempia 1600- ja 1700-luvulle ajoittuvia kulttuurikerroksia. |
| Luonti: 7.3.2025 Viimeisin muutos: 7.3.2025 |
| Rantapuisto kaukolämpölinja |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7122509 I: 535629 |
| Kuvaus: Alueella tehtiin kaukolämpötöiden arkeologinen valvonta 27.5.2013. Valvonnan aikana puiston poikki kaivettiin liki 70 m kaivanto, jonka paikalla maaperä osoittautui suurelta osin modernin ihmistoiminnan sekoittamaksi. Kaivannon alussa noin 12 metrin päässä havaittiin yhdessä paikassa tummaruskeaa likamaata ja kohtalainen määrä punatiiltä. Nämä olivat lähellä vuoden 1764 kartalla näkyvää korttelialuetta. Likamaan ja kartalla havaittavan korttelin yhteyttä ei voitu kuitenkaan todistaa valvonnan yhteydessä. Joen rannan läheltä löydettiin punatiilen kappaleita ja betonisia viemäriputkia. Muina löytöinä havaittiin jonkin verran piiposliinia ja lasia, jotka olivat iältään suhteellisen nuoria. |
| Luonti: 7.3.2025 |
| Rantapuisto uusi pumppaamo |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7122695 I: 535481 |
| Kuvaus: Alueella tehtiin tutkimuksia 18.9.–17.10.2018 valvontana jätevesipumppaamon siirtoon liittyen uuden pumppaamon paikalla Linnakadun länsipuolella Rantapuistossa. Uutta pumppaamoa ja sen putkistoa varten kaivettiin noin 10x17 metrin (mitat kuopan yläreunasta) kokoinen ja viitisen metriä syvä kuoppa. paikalla havaittiin jäännöksiä mahdollisesta rakennuksen paikasta. Selvää kivijalkaa tai muuta perustusta paikalla ei ollut, joitakin yksittäisiä kiviä havaittiin. Maaperä oli pääosin sekoittunutta. Vaikutti siltä, että kaltevassa rinteessä on ollut rakennus, joka on rakennettu osittain täyttömaan päälle. Rakenne on ilmeisesti 1800-luvun rakennuksen jäännös. Ylivuotolinjakaivanto oli 31 metriä ja se lähti uuden pumppaamon luoteiskulmasta kohti koillista. Ainoa havaittu ja dokumentoitu rakenne oli kivirakennelma lähellä joen rantaa. Sen leveys oli noin 0,5 metriä. Rakennelma koostui erikokoisista lohkotuista kivistä, kivien halkaisijat olivat 20–40 cm. Kivet olivat melko löyhästi ladottuja. Kiviä on luultavasti ollut 2‐3 kerroksessa. Kivien poranjälkien perusteella kyse oli 1800-1900-luvun rakenteesta. Joen rannan tuntumasta havaittiin kaivannon profiilin molemmissa laidoissa hiilikerros, joka jatkui noin 3,5 metrin matkalla pohjamaan päällä ja oli oin 10-20 cm. Hiilikerros oli stratigrafian perusteella vanhempi kuin kivirakennelma. Hiilikerrokseen oli sekoittuneena tiiltä ja tiilimurskaa. Edellä mainittujen lisäksi ylivuotolinjalla ei havaittu muita tarkempaa dokumentointia vaatineita ilmiöitä. Kerrokset olivat sekoittuneita täyttökerroksia. |
| Luonti: 7.3.2025 |
| Rantapuisto vanha pumppaamo |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7122681 I: 535499 |
| Kuvaus: Alueella tehtiin tutkimuksia 18.9.–17.10.2018 valvontana jätevesipumppaamon siirtoon liittyen vanhan pumppaamon paikalla Linnakadun itäpuolella Rantapuistossa. Putkilinja 1 oli 73 metriä pitkä. Valvonnan aikana ainoa vastaan tullut rakenne oli kivistä ja orgaanisesta aineksesta tehty salaoja. Kyseessä oli kaikesta päätellen kivioja, eräänlainen kivistä tehty salaoja, jossa on ollut katetta eristeenä estämästä sen täyttymistä maa‐aineksella. Rakennetyyppi ajoittuu noin 1500-1800-luvulle. Putkilinja 2 oli ilmeisesti noin 30 metriä pitkä. Linjan länsipäästä tuli esiin kivirakenne maan pinnassa. Paljastettu osa kivirakenteesta oli noin 5 metriä pituudeltaan ja noin metri leveydeltään. Kivissä oli poranjälkiä, jotka viittasivat 1800-1900-luvun rakenteeseen. Mahdollisesti kyseessä oli 1800-luvulle ajoittuva rakennuksen perustus. Maaperässä ei havaittu missään kohdassa putkilinjoja kulttuurikerrosta tai vastavia kerrostumia. Linnakadun alitusmontussa havattiin täyttämaakerrostumia. Pohjoislaidan profiilissa havaittiin kuitenkin 30‐40 cm vahvuinen kivinen maakerros, jossa oli isoja tiilen ja hiilen paloja. Profiilia puhdistettaessa siitä tuli esiin liitupiipun varren katkelmia, hieman luuta, lasia, posliinia kuonaa ja palamatonta puuta. Lasi oli kirkasta, sileää ja paksua pullolasia, ja modernin tasolasin katkelma. Kerroksessa oli selvästi palokerroksen merkkejä ja löydöt viittasivat sen syntyneen aikaisintaan 1800‐luvulla. Kerros vaikutti myös siinä määrin sekoittuneelta, että se oli mahdollisesti sekundäärinen. Linnankadun läheisyydestä kaikenlainen kulttuurimaa oli selvästi tuhoutunut todennäköisesti 1960‐ ja 1970‐lukujen taitteessa alkaneessa ja 1990‐luvulle asti tehdyssä tie‐alueiden pohjustustöissä. (Mökkönen 2001: 13). Myös kauempana tiestä oli eri aikaista maankäyttöä havaittavissa. |
| Luonti: 7.3.2025 Viimeisin muutos: 7.3.2025 |
| Välikatu 24 |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7122642 I: 535320 |
| Kuvaus: Paikalla tehtiin koekaivaus 26.-28.4.2010. Koekaivauksissa tontille avattiin neljä koeojaa. Kolme koeojaa sisälsi vain eriaikaisia purku- tai täyttökerroksia. Yhdestä koeojasta tuli esille rakennuksen perustus sekä jo maanpinnalle näkyneen kellarin rakenteita. Kivinen seinälinja koostui suorakaiteenmuotoisiksi lohkotuista kivistä, jotka oli aseteltu tasaiseksi riviksi. Rakenteen yhteispituus oli 3,60 m ja leveys 30–40 cm. Kivien korkeus oli noin 20 cm. Seinälinjan pohjoispuolella oli uunin jäännökseksi arvioitu tiilirakenne sekä kolme suurta kivenlohkaretta. Ne olivat ehkä jäänteitä toisesta tiilirakenteen vieressä kulkeneesta seinälinjasta. Kellarin kattorakenne koostui pitkänomaisista, suorakaiteenmuotoisista kivistä, joita oli ladottu tiiviisti lomittain. Kivien väleissä oli laastia. Kyseiset rakenteet ajoittuivat todennäköisimmin 1900-luvulle- Löytömateriaaliin lukeutui mm. rautaa (hevosenkengän katkelmia, nauloja yms.), posliinia, fajanssia, lasia, eläinten luuta, muovia, karkkipapereita yms. Posliinilöytöjen joukossa oli paloja Arabian Mikki Hiiri -mukista, jollaisten tuotanto ajoittui vuosille 1932–1949. Alueelta ei löytynyt lainkaan selvästi vanhempaan kaupunkiaikaan ajoittuvia löytöjä tai rakenteita. |
| Luonti: 7.3.2025 |
| Tutkimukset |
| Ville Hakamäki/kulttuurintutkijain osuuskunta aura valvonta 2013 |
| Huomautuksia: Raportti Museoviraston sähköisessä arkistossa. |
| Luonti: 16.7.2013 Viimeisin muutos: 3.9.2024 |
| Marika Hyttinen/MV valvonta 2007 |
| Huomautuksia: Raportti Museoviraston sähköisessä arkistossa. |
| Luonti: 16.7.2013 Viimeisin muutos: 3.9.2024 |
| Samuel Vaneeckhout tarkastus 2012 |
| Huomautuksia: Valvonta |
| Luonti: 16.7.2013 Viimeisin muutos: 16.7.2013 |
| Päivi Kankkunen ja Esa Suominen tarkastus 2013 |
| Huomautuksia: Raportti arkistossa. |
| Luonti: 2.1.2020 |
| Riikka Väisänen koekaivaus 2010 |
| Huomautuksia: Raportti Museoviraston sähköisessä arkistossa. |
| Luonti: 11.5.2023 Viimeisin muutos: 3.9.2024 |
| Marika Hyttinen koekaivaus 2007 |
| Löydöt: KM 2007060:1-76 |
| Huomautuksia: Raportti Museoviraston sähköisessä arkistossa. |
| Luonti: 12.5.2023 Viimeisin muutos: 3.9.2024 |
| Sanna Lipponen koekaivaus 2005 |
| Huomautuksia: Raportti Museoviraston sähköisessä arkistossa. |
| Luonti: 12.5.2023 Viimeisin muutos: 3.9.2024 |
| Katri Arminen koekaivaus 2002 |
| Huomautuksia: Raportti Museoviraston sähköisessä arkistossa. |
| Luonti: 15.5.2023 Viimeisin muutos: 2.9.2024 |
| Sami Viljanmaa koekaivaus 2002 |
| Löydöt: KM 2002050:1-31 |
| Huomautuksia: Raportti Museoviraston sähköisessä arkistossa. |
| Luonti: 15.5.2023 Viimeisin muutos: 3.9.2024 |
| Riikka Mustonen valvonta 2017 |
| Huomautuksia: Raportti Museoviraston sähköisessä arkistossa. |
| Luonti: 21.6.2023 Viimeisin muutos: 3.9.2024 |
| Riikka Mustonen valvonta 2016 |
| Huomautuksia: Raportti Museoviraston sähköisessä arkistossa. |
| Luonti: 22.6.2023 Viimeisin muutos: 3.9.2024 |
| Vesa Laulumaa ja Pauli Haapakangas valvonta 2018 |
| Huomautuksia: Raportti Museoviraston sähköisessä arkistossa. |
| Luonti: 29.9.2023 Viimeisin muutos: 3.9.2024 |
| Juha-Pekka Joona valvonta 1998 |
| Löydöt: KM2000080 |
| Huomautuksia: Valvonnan yhteydessä tuli ennakoitua enemmän löytöjä ja rakenteita. Valvonnan voi katsoa laajentuneen kaivaukseksi. Löytöjen luettelointi on kesken ja ne ovat vielä vuonna 20024 Kajaanin museossa säilytyksessä. Kaivausraportti on vielä kesken vuonna 2024, mutta kopio luonnoksesta Museovirastossa. Luetteloinnin ja raportoinnin viimeistelyä selvitetään yhteistyössä eri toimijoiden kesken. |
| Luonti: 28.8.2024 |
| Teema Mökkönen inventointi 2001 |
| Huomautuksia: Raportti Museoviraston sähköisessä arkistossa. |
| Luonti: 2.9.2024 Viimeisin muutos: 2.9.2024 |
| Vesa Laulumaa inventointi 2016 |
| Huomautuksia: Raportti Museoviraston sähköisessä arkistossa. |
| Luonti: 2.9.2024 |
| Marika Hyttinen koekaivaus 2007 |
| Löydöt: KM 2007060:1-76 |
| Huomautuksia: Raportti Museoviraston sähköisessä arkistossa. |
| Luonti: 2.9.2024 Viimeisin muutos: 3.9.2024 |
| A. Sinisalo tarkastus 1957 |
| Huomautuksia: Raportti: Vanhan raatihuoneentontin rakennusjäänteet 1957. Museoviraston rakennushistorian osaton arkistossa. Tarkastuskäynnissä löydettiin tontin välikadun puoleisen reunan keskikohdilta kaivo, jonka ylimmät rakennustöissä säilyneet rakenteet tukivat noin kolmen metrin syvyydestä. Tontilla oli myös jäänteitä muista hirsirakennelmista, mutta mahdolliset rakennusjäänteet olivat tuhottu kaivinkoneella ennen Sinisalon saapumista paikalle. |
| Luonti: 2.9.2024 Viimeisin muutos: 2.9.2024 |
| Antti Mäkinen valvonta 2007 |
| Huomautuksia: Raportti osana Marika Hyttisen raporttia: KAJAANI, RANTAPUISTO 2007 (RP-07). Puiston kunnostuksen kaivutöiden arkeologinen valvonta 28.8. – 4.9., 21.9. ja 23.9.2007. |
| Luonti: 2.9.2024 Viimeisin muutos: 3.9.2024 |
| Esa Suominen valvonta 2007 |
| Huomautuksia: Raportti osana Marika Hyttisen raporttia: KAJAANI, RANTAPUISTO 2007 (RP-07). Puiston kunnostuksen kaivutöiden arkeologinen valvonta 28.8. – 4.9., 21.9. ja 23.9.2007. |
| Luonti: 2.9.2024 Viimeisin muutos: 3.9.2024 |
| Marika Kostamovaara tarkastus 2019 |
| Huomautuksia: Raportti Museoviraston sähköisessä arkistossa. |
| Luonti: 3.9.2024 |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
 |
| × | ||
| < |
|
> |
MV/304/05.04.01.00/2019 KAJAANI, Brahenkadun jätevesipumppaamon siirron kaivutyön arkeologinen valvonta 2018. Tutkimusraportti.