Rajakankaan lounaisreunalla 140 m mpy käyrällä kulkee yksi pyyntikuoppaketjusto, jossa on ainakin 25 pyyntikuoppaa. Osaa pyyntikuopista voi olla käytetty myöhemmin tervahautoina. Nyt havaitut kuopat eivät muodosta täysin selkeää yhtä ketjua, mikä tarkoittanee sitä, että osa kuopista on tuhoutunut Reisjärven ja Muurasjärven välisen tien teossa menneinä vuosikymmeninä. Hajakuopista päätellen alueella olisi kaksi kuopastoa.
Reisjärven ja Muurasjärven välisen tien koillispuolella havaittiin kaksi erillistä pyyntikuoppaa, jotka kuulunevat kuitenkin samaan ketjustokompleksiin.
Pyyntikuoppia ei havaittu 2007 Pihtiputaan kunnan puolelta, mutta myöhemmässä tarkastuksessa sekä inventoinneissa on saman kuopaston todettu jatkuvan myös Pihtiputaan puolelle. Sama harjujakso, jolla tämä kuopasto on, ulottuu Muurasjärveltä Köyhänjärveen saakka ja on hyvin todennäköistä, että koko tältä matkalta (niiltä maastonkohdilta, jotka ovat luonnontilassa) voidaan löytää pyyntikuoppia.
Kohteen tarkastuksessa heinäkuussa 2018 kuoppia havaittiin lisää ja aluerajausta tarkennettiin lännen ja lounaan suunnsssa. Laajemman aluerajauksen ulkopuolellla havaittiin lisäksi yksittäinen erillinen kuopparakennne etelämpänä. Näyttää ilmeiseltä, että alueen kuopat ovat myös eriaikaisia. Ainakin aluerajauksen poikki Luotostenkankaalle johtavan metsätien lähellä on kuoppia, jotka maannosprofiilin perusteella ovat syntyneet vasta myöhäisen kaivun tuloksena.
Tarkastuksessa todettiin myös jo vanhemman kohderajauksen alueella kankaan ylemmässä osassa muutamia peitettyjä maa-aineisten koemonttuja (-alueita).
Aarne Ayräpään käsikirjoituksen (1909, Muinaismuistoja Haapajärven kihlakunnasta II, s. 17) mukaan kiviesineiden löytöpaikka olisi tällä kankaalla maantien eteläpuolella Rajakankaan talosta noin 300 metriä etelälounaaseen, hiljalleen etelään viettävällä kangasmaalla, jonka alla on noin 50-100 m löytöpaikoilta kahdellakin puolella vetelää suota. Kiviesineitä oli löytynyt kahdelta paikalta, toinen talosta lähes 300 m SW, toinen tästä noin 100 m pohjoiseen. Kulttuurimaata ei ollut havaitu. Läheisillä kankailla todetaan myös olevan maakuoppia. Tieto viittaa ehkä Rajakankaan suohon pistävään niemekkeeseen, jossa on nykyisin pieni sorakuoppa. Äyräpäällä on myös tieto (s.38) Rajakankaalla olleesta 20x10 askelen kokoisesta soikeasta, 2 m syvästä, melko jyrkkäreunauisesta haudasta melkein suon tasalla, jota myös jättiläisen haudaksi on nimitetty. Nykyisen laserkeilauksen avulla tällaista rakennetta on vaikea enää osoittaa Rajakankaalta, tai se on voinut tuhoutua ehkä 1970-luvulla mainitun pienen sorakuopan kaivussa. |