Sotkamo
mahdollinen muinaisjäännös
Porttijoki	1000007934
Tyyppi:	teollisuuskohteet     uittolaitteet
Ajoitus:	moderni
Paikkatieto- selite:	uiton lähtöpiste pohjoisessa
Z/m.mpy alin: 180.00
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 7084130 I: 600590 YKJ P: 7087097 I: 3600802 ETRS89/WGS84 Lat: 63.86989390° Lon: 29.04729723° ETRS89/WGS84 Lat: 63° 52.1936' Lon: 29° 2.8378' ETRS89/WGS84 Lat: 63° 52' 11.6180" Lon: 29° 2' 50.2700"

Kuvaus

Savottatoiminta alkoi Hiidenportin alueella 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, jolloin joesuulainen sahaliike A.B.Gust. Cederberg & C:o osti Metsähallituksen vuonna 1879 tekemän lähes 50 000 rungon leimikon. Savottaa varten rakennettiin kaksi savottakämppää, toinen ukkoherralle ja hänen esikunnalleen (Öhylän kämppä) ja toinen jätkille (Kitulan kämppä). Samoja kämppiä käytettiin myöhemminkin 1900-luvun alkupuolen savotoissa. Sahatukit uitettiin pääosin Porttijokea pitkin etelän suuntaan. Porttijoki oli uittokelpoinen Kitulammesta alkaen. Uittotoiminnasta on jäänyt runsaasti merkkejä mm. lukuisten kivettyjen uittoväylien ja uittopatojen muodossa. Siellä täällä näkyy myös kruunun leimakirveellä merkittyjä järeitä mäntyjä, jotka ovat jääneet jostakin syystä kaatamatta.

Luonti: 4.5.2007 Viimeisin muutos: 5.9.2007

Alakohteet

Kitulan kämppä

Tyyppi: asuinpaikat, talonpohjat

Ajoitus: moderni

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7084134 I: 599763

Kuvaus: Savottakämpän jäännökset sijaitsevat hiekkaisen kankaan etelään viettävän rinteen alaosassa, Ristilampea kiertävän suoalueen reunassa. Kasvillisuustyyppi on kuivahko kangas. Alueella kasvaa 150-vuotiasta sekametsää. Kämppärakennuksen kehä on kolmiomainen, kehikko on mitoiltaan 16 m x 7 m. Jäljellä olevat alimmat hirsikerrokset ovat sammaloituneet, piisirakennelma on vaatimaton. Kämppärakennus on jaettu kolmeen karsinaan siten, että suurimman kehä on 8 m x 7 m ja kahden pienemmän 4 m ja 7 m. Savottakämppää on kutsuttu Kitulan kämpäksi. Ilmeisesti se rakennettiin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, kun joensuulainen A.B.Gust.Cederberg & C:o aloitti savotan Metsähallituksen vuonna 1879 tekemässä lähes 50 000 rungon leimikossa. Kitulan kämppä oli ns. jätkien kämppä, kun saman savotan ukkoherra esikuntineen asui Öhylässä. Kitulan nimi juontaa siitä, että kämppä oli haisevien jätkien rypypaikka, jossa eläminen oli ahdasta ja vaikeaa eli varsinaista kituuttamista. (Immonen 1999b; Alpo Komulaisen, Tauno Huovisen ja Vesa Korhosen haastattelu 15.5.2006). Kitulan kämppä oli käytössä myöhemminkin, kun Hackmann Oy ja Ab Tornator Oy savotoivat alueella 1920-luvulla. Tuohon aikaan kämpän sisällä sen molemmissa päissä oli kiuas. Kämpässä oli kaksikerroksiset ritsit, jonka alapetillä paleltiin ja yläpetillä hikoiltiin. Kitulassa ei ollut terävää päätä eikä keittiötä. Savottalaiset valmistivat itse ruokansa kämpän ulkopuolella nuotiolla. (Immonen 1999a). Inventointikertomuksessa kohde 35 nimellä Ristilampi N3

Luonti: 7.5.2007 Viimeisin muutos: 5.9.2007

Kitulanlampi

Tyyppi: asuinpaikat, talonpohjat

Ajoitus: moderni

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7084130 I: 600590

Kuvaus: Kämpän jäännöset sijaitsee Kitulammen rantaviivan läheisyydessä olevalla tasanteella suojaisessa paikassa, lähellä opastettua polkureittiä. Kasvillisuustyyppi on kuivahko kangas. Alueella kasvaa lähes 200-vuotiasta sekametsää. Näkyvissä on kämpän neliömäisen kehän alimmat, sammaloituneet hirsikerrokset ja osittain purkautunut kivikiuas rakenteen pohjoisnurkassa. Kehikko on mitoiltaan 7 m x 7 m. Piisin korkeus on 1,5 m. Kämpän jäännöksen ympärillä näkyy runsaasti vanhan tuohenkiskonnan jälkiä. Kämpän tarkka rakennusvuosi ei ole tiedossa. Joka tapauksessa se on rakennettu 1900-luvun alkupuolella, jolloin Porttijokea pitkin uitettiin runsaasti puutavaraa (Klemetti 1992). Inventointiraportissa kohde 30.

Luonti: 7.5.2007 Viimeisin muutos: 5.9.2007

Kitulanlampi SE

Tyyppi: teollisuuskohteet, uittolaitteet

Ajoitus: moderni

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7083951 I: 600855

Kuvaus: Uittopadon jäännökset sijaitsevat Kitulammen ja Porttijoen yhtymäkohdassa. Kasvillisuus ympärillä on kuivahkoa kangasta, puusto sekametsää. Uittopadosta on jäljellä 10 suurehkoa kiviröykkiötä (kiviarkkuja) sekä veistettyjä puurakenteita. Kiviröykkiöiden keskimääräinen halkaisija on 1,5-2 m ja korkeus 0,5-1 m. Majava on pyrkinyt ehostamaan patoa omiin tarpeisiinsa. Pato on rakennettu jossain vaiheessa 1900-luvun alkupuolella ja kuuluu Porttijoen uittosysteemiin. Inventointiraportissa kohde 31.

Luonti: 7.5.2007 Viimeisin muutos: 5.9.2007

Pitkä-Portti 1

Tyyppi: teollisuuskohteet, uittolaitteet

Ajoitus: moderni

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7082437 I: 603683

Kuvaus: Uittopadon jäänteet sijaitsevat Pitkä-Portin etelärannalla sekametsässä. Koohteessa on kuusi kiviröykkiötä, jotka ovat kiviarkkujen jäänteitä sekä puusta veistettyjä rakenteita. Kiviröykkiöiden keskimääräinen halkaisija on 2 m ja korkeus 0,5 m. Kyseessä on ns. apupato, jolla estettiin veden virtaaminen alavalle maalle, kun pääpato Porttijoen niskassa, 150 m apupadosta pohjoiseen, suljettiin ja Pitkä-portin veden pintaa nostettiin uittoa varten. Tarkka rakennusvuosi ei ole tiedossa, joka tapauksessa rakennettiin 1900-luvun alkupuolelle, joilloin Porttijokea pitkin uitettiin runsaasti puutavaraa. Inventointikertomuksen kohde 18.

Luonti: 7.5.2007 Viimeisin muutos: 5.9.2007

Pitkä-Portti 2

Tyyppi: teollisuuskohteet, uittolaitteet

Ajoitus: moderni

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7082591 I: 603643

Kuvaus: Uittopadon jäänteinä on näkyvissä 7 suurehkoa kiviröykkiötä, jotka ovat olleet kiviarkkuja sekä veistettyjä puurakenteita. Röykkiöiden keskimääräinen halkaisija on 2 m ja korkeus 0,5 m. Joen molemmilla rannoilla vesirajassa on lisäksi suuret kiviröykkiöt. Kyseessä on Porttijoen niskassa oleva pääpato, jolla säädeltiin Pitkä-Portin vedenpintaa. Tarkka rakennus vuosi ei ole tiedossa. Joka tapauksessa pato rakennettiin jossain vaiheessa 1900-luvun alussa, jolloin Porttijokea pitkin uitettiin runsaasti puutavaraa. Porttijoen uitto tapahtui Kitulammesta alkaen. Inventointikertomuksen kohde 19.

Luonti: 7.5.2007 Viimeisin muutos: 5.9.2007

Porttien väli

Tyyppi: teollisuuskohteet, uittolaitteet

Ajoitus: moderni

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7082936 I: 602533

Kuvaus: Uittoväylän jäänteet sijaitsevat Porttijoessa Pitkä-Portin ja Pieni-Portin välissä. Kasvillisuus on moni-ikäistä sekametsää ja pensaikkoa. Kohteessa on näkyvissä erityisen selvästi kivillä reunustettua uittoväylää. Porttijoen uittolaitteet on rakennettu 1900-luvun alkupuolella, jolloin sitä pitkin uitettiin runsaasti puutavaraa. Inventointikertomuksen kohde 20 nimellä Porttijoki Pitkä-Portin ja Kitulanlammen välissä.

Luonti: 7.5.2007 Viimeisin muutos: 5.9.2007

Rajalampi

Tyyppi: teollisuuskohteet, uittolaitteet

Ajoitus: moderni

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7081619 I: 604710

Kuvaus: Uittopadon jäänteet sijaitsevat Rajalammesta noin 150 m kaakkoon laskevan Porttijoen niskassa Hiidenportin Natura 2000-alueella. Ympäristössä kasvaa nuorta lehtipuustoa. Alue on varsin sotkuisen näköinen, koska majava on pyrkinyt parantelemaan vanhaa patoa. Näkyvissä on kivirakenteita sekä veistettyjä puurakenteita. Pato on ehkä huonokuntoisin Porttijoen vanhoista uittopadoista. Padon tarkka rakennusvuosi ei ole tiedossa. Se rakennettiin jossakin vaiheessa 1900-luvun alkupuolella, joilloin Poerttijokea pitkin uitettiin runsaasti puutavaraa. Porttijoen uitto tapahtui Kitulammesta alkaen. Inventointiraportissa kohde 16 nimellä Porttijoki Rajalammen eteläpuolella.

Luonti: 7.5.2007 Viimeisin muutos: 5.9.2007

Öhylä

Tyyppi: asuinpaikat, yksinäistalot

Ajoitus: moderni

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7083183 I: 601999

Kuvaus: Kämpän ja saunan jäänteet sijaitsevat 30 m porttijoen länsipuolella. Kasvillisuus on noin 100-vuotiasta sekametsää. Kohteen päällä kasvaa nuorehkoa kuusta ja koivua. Kämpästä on jäljellä sammaloituneet alimmat hirsikerrokset ja suurikokoinen piisirakennelma. Kehikko on lähes nelöimäinen, mitoiltaan 7 m x 8 m. Piisin korkeus on 2 m ja halkaisija 3 m. Saunan jäänteet sijaitsevat päärakennuksesta 15 m lounaaseen. Saunan neliömäinen kehikko on mitoiltaan 3 m x 3 m. Kivikiukaan korkeus on 0,5 m ja halkaisija 1,5 m. Saunassa on myös havaittavissa alimmat sammaloituneet hirsikerrat. Tämän Öhylän kämppäkartanon rakensi 1800-1900-lukujen taitteessa nuori nurmeslainen "ukkoherra" Erkki Näsänen esikuntineen. Näsänen oli joensuulaisen A. B. Gust. Cederberg & C:o -nimisen yhtiön työnjohtaja. Yhtiö oli ostanut Metsähallituksen Sotkamon hoitoalueen metsänhoitajan vuonna 1897 leimauttamat tukkipuut Hiidenportin ennen hakkaamattomassa erämaassa. Leimikon runkoluku oli lähes 50 000 kpl. Öhylän kämppä oli ns. savotan herrojen pirtti. Kämpässä kerrotaan olleen naiskokki, joka leipoi ruisleipää. Tätä varten tarvittiin uloslämpiävä uuni. Öhylässä oli pirtti ja kaksi kamaria sekä seinillä lasi-ikkunat. (Immonen 1999 b; Immonen 2003). Inventointikertomuksessa kohde 21 nimellä Porttijoki Oravivaaran eteläpuolella.

Luonti: 7.5.2007 Viimeisin muutos: 5.9.2007

Tutkimukset

Jouni Aarnio/Metsähallitus ja Pirjo Rautiainen/Metsähallitus ja Esa Suominen/Kainuun Museo inventointi 2006

Huomautuksia: Hiidenportin kansallispuiston arkeologinen inventointi 2006. Metsähallitus.

Luonti: 4.5.2007

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset hankkeet  Hiidenportin kansallispuisto, Inventointi 2006 Aarnio, Rautiainen, Suominen   Hoidetut muinaisjäännökset  Porttijoki

kopioi linkki tälle sivulle: