Muonio
kiinteä muinaisjäännös
Pallaslompolo 1	1000008913
Tyyppi:	maarakenteet     kuopat
Tyyppi:	asuinpaikat     liesikiveykset
Ajoitus:	ajoittamaton
Z/m.mpy alin: 270.00
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 7546153 I: 383111 YKJ P: 7549306 I: 3383237 ETRS89/WGS84 Lat: 68.00575825° Lon: 24.20243867° ETRS89/WGS84 Lat: 68° 0.3455' Lon: 24° 12.1463' ETRS89/WGS84 Lat: 68° 0' 20.7297" Lon: 24° 12' 8.7792"

Kuvaus

Kohde sijaitsee Pallasjärven ja Pallaslompolon välisistä kahdesta saaresta pienemmällä. Saari on pohjois-etelä-suunnassa noin 230 m mittainen, ja leveimmillään noin 35 m levyinen. Saaren itä- ja länsirannat ovat jyrkät, ja saaren lakialue on noin neljä metriä järven pintaa korkeammalla. Saaren maaperä on melko kivistä hiekkamoreenia. Kohde koostuu kolmesta kuopasta ja yhdestä mahdollisesta liesilatomuksesta. Mahdollinen liesilatomus sijaitsee saaren korkeimmalla kohdalla, noin kolmenkymmenen metrin etäisyydellä saaren eteläpäästä. Saaren lakialue on kivikkoinen ja paikalla on poltettu nuotiota lukuisia kertoja myös viimeisimpien vuosikymmenien aikana. Kuoppia, jotka sijaitsevat saaren lyhyenä pohjois-etelä-suuntaisena ketjuna saaren korkeimmalta kohdalta pohjoiseen päin, on pidetty todennäköisinä pyyntikuoppien jäännöksinä. Tarkastuksen yhteydessä latomukseen tai kuoppiin ei kaivettu lapionpistoja, joten maan pinnalle näkymättömiä ilmiöitä ei havainnoitu.

Luonti: 26.9.2007 Viimeisin muutos: 27.2.2013

Tutkimukset

Hannu Kotivuori inventointi 2002

Luonti: 14.11.2007

Ulrika Köngäs, Oula Seitsonen, Heidi Nordqvist ja Kerkko Nordqvist inventointi 2007

Huomautuksia: Pallas-Ounastunturit 2007. Arkeologinen inventointi Pallas-Ounastunturilla, Enontekiön, Muonion ja Kittilän kunnissa. Kohde sijaitsee Pallasjärven lounaisosassa, eteläisimmällä Pallaslompolonharjun ja mantereen välissä sijaitsevista matalien harjujen muodostamista Pallaslompolonsaarista, noin 500 m järven lounaisrannan venerannasta koilliseen. Saari on noin 230 m pitkä kaakko-luode -suunnassa ja leveydeltään 5-35 m. Saari kohoaa molemmista kärjistän loivasti kohti saaren keskellä olevaa matalaa harjanteen lakea. Harjanne laskee idässä ja lännessä melko selvästi ja jyrkästi suoraan järveen 2-3 m. Maaperä saaressa on melko kivistä hiekkamoreenia, kasvillisuus on pääasiassa koivuvaltaista kuivaa varvikkoa kasvavaa kangasta. Kaikkiaan saaresta löydettiin liesilatomus ja kaksi kuoppaa, kaikki ajoitukseltaan epämääräisiä. Kotivuori on 2002 inventoinnissaan löytänyt paikalta 3 pyyntikuoppaa. Koko saari voidaan katsoa muinaisjäännösalueeksi. Liesilatomus Liesilatomus 1 sijaitsee saaren keskellä, sen korkeimmalla kohdalla, n. 30 saaren eteläkärjestä. Se on pyöreähkö, halkaisijaltaan n. 60-70 cm. Se on tehty halkaisijaltaan 10-20 cm kivistä, joskin joukossa on myös yli 30 cm kiviä. Latomus on sammaloitunut ja siinä on havaittavissa hiiltä. Paikalta ei tehty esinelöytöjä. Kuopat 1-2 Kuoppa 1 (eteläisempi) sijaitsee noin 20 m pohjoiseen liesilatomuksesta. Kuoppa 2 sijaitsee siitä noin 3 m pohjoiseen. Molemmat kuopat ovat pyöreitä, melko pieniä ja matalia; kuoppa 1 on halkaisijaltaan n. 2 m ja syvyydeltään n. 40 cm, kuoppa

Luonti: 5.12.2007 Viimeisin muutos: 20.2.2008

Sami Viljanmaa inventointi 2011

Luonti: 27.2.2013

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset hankkeet  Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, Inventointi 2011 Sami Viljanmaa, Pirjo Rautiainen

kopioi linkki tälle sivulle: