Kohde sijaitsee Melajoen suuosassa, joen eteläpuolella, 0,3 km Toivolan talosta luoteeseen olevan kukkulan luoteispäässä, joessa olevan niemen - tai joen mutkan - länsityvessä. Kumpare kasvaa sekametsää. Niemi ja joen rannat ovet hyvin matalia ja vetisiä. Niemessä ympäristöä kuivemmalla kohdalla on uudehko kesämökki ulkorakennuksineen. Pujoniemen tieltä erkanee heti Melajoen sillan jälkeen niemeen tuleva tie. Se tulee kumpareen kaakkoisnurkkaan ja kääntyy pohjoiseen. Tien länsipuolella, kumpareen koillisrinteessä on edelleen viljelyksessä oleva pelto. Eteläosastaan se ulottuu miltei kumpareen korkeimmalle kohdalle. Luoteessa kumpareen rinne laskee matalaan jokirantaan. Muuten kumpare on pellon ympäröimä pientä idässä olevaa metsäpätkää lukuunottamatta. Pelto on aiemmin ulottunut myös lounaasta kumpareen laelle, niinpä se kasvaa nyt lähinnä ruohikkoa.
Metsässä, heti kumpareen pohjoispuolella olevan pellon länsipuolella on noin 20 metriä leveä ja 25 metriä pitkä louhittu, jyrkkäseinäinen kuoppa. Kaakkoispäässä louhoksen syvyys on arviolta 5 metriä, mutta rinne laskee siten, että melko tasainen pohja on luoteessa miltei maan tasalla. Luoteessa louhos jatkuu kauemmas ojan tapaisena kaivantona. Se on mahdollisesti tehty johtamaan vesi pois louhoksesta. Se voinee myös liittyä rataan, joka on johtanut louhoksesta rantaan. Radasta kertoi Toivolan talon emäntä. Hänen mukaansa rannassa saattaa vieläkin vähän veden aikaan nähdä jotain jäännöksiä radasta. Louhoksessa kasvaa nuorehkoa kuusta ja koivua sekä katajaa.
Louhoksen länsipuolen rinteessä on noin kymmenen metrin päässä ilmeisesti toinen louhos. Se on huomattavasti pienempi, pituus on noin 10 ja leveys 5 metriä. Idässä sillä on korkeutta kolmisen metriä, lännessä se on miltei rinteen tasossa. Sitä on täytetty romulla.
Muun muassa ympäristöministeriön internetsivujen mukaan Melalahdessa on louhittu kalkkia viimeksi vuosina 1918-1921. Melalahden kulttuurihistoriaa harrastavan Seppo Härkösen mukaan louhinta olisi viime vaiheessa liittynyt jotenkin Kajaanin paperiteollisuuteen. Ilmeisesti paikalliseen perinteeseen perustuu se tieto, että kalkkia on louhittu jo 1600-luvulla.
Kumpareen korkeimmalla kohdalla on talon perustukset. Kyse ei ole erityisen vanhasta rakennuksesta. Toivolan emäntä muisti talon ja kertoi sen olleen viime vaiheessa heinälatona
Luonti: 15.11.2007 Viimeisin muutos: 15.11.2007
Tutkimukset
Esa Suominen/Kainnun Museo inventointi 2006
Huomautuksia: Kaava-alueen inventointi Paltamossa
Luonti: 15.11.2007
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
takaisin
Koordinaatit