Erään 1600-luvun kopiona säilyneen vuoden 1347 asiakirjan mukaan Östersundomin nimi olisi alun perin ollut Heldersby . Östersundom ilmaantuu lähteisiin vuonna 1442, jolloin eräässä asiakirjassa esiintyy ”Sigurdher i sundhon Östen”. Samassa asiakirjassa mainitaan myös ”Olaff fant j Sundhom” . Porvoon läänin vuoden 1548 kymmenysluettelossa Kärrbyn ja Sundomin välissä on Fansby. Fansby esiintyy verolähteissä satunnaisesti vuosien 1548–1568 aikana.
Porvoon läänin vuoden 1540 maakirjaan on merkitty Östersundomiin 16 talonpoikaa (Matz Jönsson, Henrik Jönsson, Henrik Matsson, Anders Jönsson, Henrik Nilsson, Pär Persson, Per Nilsson, Pelle Persson, Jöns Andersson, Anders Olsson, Per Heinrichson, Christoff Olsson, Matz Henrichsson, Morten Andersson, Bänth Persson, Hans Jönsson), jotka maksoivat yhteensä 8 1/3 täysveroa. Vertaamalla maakirjaa edellä mainittuun Porvoon läänin vuoden 1548 kymmenysluetteloon selviää, että talonpojista Jöns Andersson, Henrik Matsson ja Anders Olsson ovat asuneet Fansbyssä. Helsingin voutikunnan vuoden 1556 tili- ja maakirjaan on merkitty Östersundomiin 14 veronmaksajaa.
Tataarien Östersundomiin vuonna 1577 tekemän hyökkäyksen yhteydessä poltettiin 13 tilaa. 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa nämä tilat yhtä lukuun ottamatta olivat veronmaksukykyisiä. Kylän tilat olivat vaikeuksissa jälleen 1600-luvun alussa ja vuonna 1603 oli autiona peräti kymmenen tilaa. Vuosina 1606–1607 kylässä oli 11 autiotilaa. Vuoden 1620 autiotarkastuksessa oli kylässä vielä kahdeksan autiotilaa. Kun Östersundom lahjoitettiin vuonna 1624 Henrik von Hofvenille, oli autiotilojen määrä kohonnut yhteentoista. Ainoastaan Fants, Lass-Bengts ja Skräddars maksoivat veroa. Lisäksi Krogars ja Malms nousivat muutaman vuoden kuluttua veronmaksukyvyttömyydestä. Yhdeksän muuta tilaa yhdistettiin säteriksi ja niistä tuli Östersundomin kartanon perusta.
Östersundomin kylä oli 1600-luvun lopulla jakaantuneena kuudelle erilliselle tonttimaalle: 1) Kartano; 2) Fants; 3) Krogars; 4) Lassbengts; 5) Malmas ja 6) Skräddars (Skeppars).
Kartanon paikka on pysynyt samankaltaisena 1700-luvulta asti. Kartanon kivirakennukset ovat raskasperustuksellisia. Rakennuksissa on myös kellareita. Mäen laella pihalla ja rakennusten väleissä saattaa olla jäljellä vanhoja kulttuurikerroksia. Jonkin matkaa kartanosta pohjoiseen on sekä 1700-luvun myllyn että torpan paikat.
Edellä mainittu myllyn paikka käytiin tarkastamassa inventoinnissa 2022 ja se on tallennettu muinaisjäännösrekisteriin nimellä Östersundominpuron mylly.
Kartanon pihapiirin etelälaidalla Östersundominpurossa on sijainnut mylly viimeistään 1700-luvulla. Tähän liiittyy pato altaineen. Inventoinnissa 2022 havaittiin patoaltaan maa- ja kivirakenteita sekä katkelma betonista sivu-uomaa, joka näkyy mahd. 1874 piirretyllä kartalla. Aluerajausta on laajennettu käsittämään patorakenteet, sivu-uoma ja vanha myllyrakennus (nyk. liiketila). |