Massby mainitaan ensimmäisen kerran 30.9.1442 (Nyberg 1931, s. 338). Massby palaa lähteisiin vuonna 1501, kun sen, Boxbyn ja Hangelbyn välinen raja määritettiin (FMU 4926). Massbyyn kuului vuonna 1543 16 tilaa. Tiloista tunnetaan nimeltä Glamars, Glasas, Heikjeppas, Jeppas, Kavels, Kuus, Pelles, Staffas ja Styrmans. Kylästä muodostettiin vuonna 1556 Massbyn latokartano, joka toimi kuitenkin vain vuoteen 1561 saakka. Vuonna 1563 kylästä oli jäljellä edellä mainitut yhdeksän tilaa. Kadonneista tiloista kolme oli luovutettu Norkullan Hans Eriksonille. Näistä kahdesta tuli Söderkullan kartanon perusta. Kolmannesta muodostettiin rälssitila Danielsbacka, myöhempi Söderkullan torppa. Neljä muuta oli luovutettu kahdelle helsinkiläiselle porvarille sopimusverotiloiksi. Sopimusverotiloista oli 1600-luvun lopulla jäljellä kaksi: Ivars ja Blåfields (Hansas). Heikjeppas oli autiona suuren osan 1600-luvusta ja sitä alettiin käyttää uudelleen vasta vuonna 1706. Glasas oli autiona 1660-luvulta vuoteen 1691.
Massbyssä oli 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa kymmenen tilaa jakaantuneena viidelle tonttimaalle: 1) Stor-Massby=Jeppas, Staffas, Ivars, Pellas, Blåfields, Glasas ja Heikjeppas (Nyb?ndas); 2) Glamars; 3) Söderkulla; 4) Lill-Massby=Kavals, Styrmans ja Kuus ja 5) Söderkulla torp (=Danielsbacka torp).
Söderkullan kartanon paikka on edelleen käytössä. Joenpuoleisella rinteellä on tehty voimakkaita maansiirtotöitä, penkereitä ja terasseja. Mäellä saattaa kuitenkin olla siellä täällä jäljellä vanhoja keskiaikaisia kulttuurikerroksia. |