Virojoen edustalta etelään aukeavaan Rautalanselkään pistävän Kirskallionniemen louhosalue on ollut käytössä 1700-luvulta vuoteen 1913. Erilliskohteiksi voidaan määritellä seuraavat louhospaikat (koordinaatit louhosalueiden keskipisteistä):
1. Kangasaluksen louhokset (pkoo: 6714446, ikoo: 3539693) on koko Kirskallionniemen pohjoisrannan käsittävä louhosalue. Rannalla on jälkiä kahdesta lastauslaiturista, joista toinen on ollut noin 40 metriä pitkä. Pitkin rantaa on kulkenut noin 100 metriä pitkä kuljetusrata, jonka varrella on paljon hylkykiveä. Kivi on irrotettu lähes yksinomaan vakokiilamenetelmää käyttäen. Louhosaluetta on pidetty Virolahden vanhimpiin kuuluvana, töiden on oletettu alkaneen paikalla jo vuoden 1710 tienoilla (Raunio 1965). Viimeksi louhosta on käyttänyt Itä-Suomen Graniitti Oy, jonka toiminta loppui 1913. Lännenpuoleinen lopetusseinä on kauttaaltaan yli neljä metriä korkea.
2. Kirskallionniemen louhokset (pkoo: 6714094, ikoo: 3539915) ovat niemen kärjessä olevat kolme suurta louhospaikkaa. Vanhimmat niemen kärjen louhoksista on otettu käyttöön ilmeisesti 1800-luvun alkupuolella. Kiveä on louhittu käyttäen pätkittäistä vakokiilamenetelmää. Suurin osa louhoksista on kuitenkin Joonas Dufvan aloittamia 1800-luvun jälkipuoliskolla. Alueelta louhittiin jonkin verran kiveä vielä 1917. Rannalla on jälkiä useista lastauslaitureista.
Vuoden 2015 inventoinnissa havaittiin useita louhoksen kallioleikkauksia. Peruskartalle merkattu louhikko on suurimmaksi osaksi louhittuja kiviä, joko louhosjätettä(raakkua) tai niille sijoilleen jääneitä valmiita lohkokiviä. Useissa lohkareikon kivissä on porauksen jälkiä, samoin kuin kallioleikkauksissa. Lohkottuja kiviä on myös rantavedessä, keskittyen erityisesti esitetyn muinaisjäännösrajauksen itä- ja länsiosiin. Rantavedessä olevat lohkokivikeskittymät voivat olla jäänteitä lastauslaitureista, mutta varmuutta siihen ei saatu. Paikalla oleva kesäasunto ja sille johtava tie on mitä ilmeisimmin rakennettu muinaisjäännöksen päälle.
Mökkitien koillispuolella olevalla rinteellä sijaitsee noin 20 metrin mittainen, luode-kaakko suuntainen, sik-sak taitteinen juoksuhauta. Juoksuhauta on syvimmilläänkin alle metrin syvä, maksimileveys on samaa luokkaa. Juoksuhauta liittynee toiseen maailmansotaan.
Muinaisjäännösrajaus perustuu maastossa havaittuihin louhoksen kallioleikkauksiin, lohkokivikeskittymiin sekä rantavedessä oleviin lohkokiviin. On mahdollista, että louhosalue jatkuu erillisinä louhosalueina maastossa tarkastettua aluetta ulommas, kaakkoon sekä luoteeseen. Joka tapauksessa louhosalue ei jatku yhtenäisenä kumpaankaan mainittuun suuntaan. |
takaisin
Koordinaatit
Virolahti manner ja saaristo, Inventointi 2007 Johanna Enqvist