Hellän kylän talot ovat sijainneet Rautalanselän itärannalla, Vaalimaanjoesta noin 2 km länteen. Hellä ja läheinen Hämeenkylä luettiin 1540-luvulla Vaalimaan nautakuntaan. 1550-luvulla kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty 7. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Hellässä on neljä taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Iitiä (tai Liikiä), Tuufva ja Virolainen -nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:86,95.)
Vuonna 1370 turkulainen kanikki Henrik Vinandinpoika lahjoitti Turun tuomiokirkolle uudisasutuksen ("coloni") Vaalimaan kylästä Virolahdelta. Tästä tilasta ei ole myöhempiä tietoja eikä sen sijaintia tunneta. On esitetty, että Hellä – Helgeby eli Pyhäkylä –nimi pohjautuisi tuomiokirkolle lahjoitettuun tilaan, tai jopa että Virolahden pitäjän ensimmäinen keskus olisi 1300-luvulla sijainnut samoilla seuduilla. (Kaukiainen 1970:66.)
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Hellän kylän vanhalla tonttimaalla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin se on rakentamaton. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Luonti: 13.3.2008 Viimeisin muutos: 7.2.2018
Tutkimukset
Johanna Enqvist & Riku Mönkkönen inventointi 2007
Löydöt: KM 2007134:1-3
Luonti: 4.4.2008 Viimeisin muutos: 4.4.2008
Esa Mikkola arkistotutkimus 2018
Huomautuksia: Aluerajaus muutettu vastaamaan vuoden 1830 isonjaonkarttaa. Kohde muutettu kulttuuriperintökohteeksi Museoviraston kylätonttiohjeen mukaisesti, sillä alue on yhä asuttu.
Luonti: 7.2.2018
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.