Varhaisin maininta Sääskjärvestä on vuoden 1480 Sääskjärven ja Haapakimolan rajatuomiossa. On kuitenkin oletettu, että jo vuonna 1466 lähteissä mainittu Olavi Sääskiä olisi ollut Sääskjärveltä. Kylä on ollut vuonna 1539 jo varsin suuri, sillä siellä on mainittu olleen 11 taloa, joista tosin kaksi kuului tytärkylään eli Saarasiin. Sääskjärven kylä oli kasvanut 1600-luvulla tonttimaahan nähden liian isoksi ja kun kylä paloi, ei uutta rakennettu enää järven- ja joenrannan tonttimaille, vaan kylä jakautui kahtia peltoalueiden koillislaitaan Isokyläksi ja Ukkolanmäelle. (g 140 16/1-2; Halila 1939: 66-67, 124, 147, 166; Kepsu 1981: 168.) Vanhin kylänpaikka järvenrannassa on nykyisin täysin rakennettua, eikä siellä ole todennäköisesti säilynyt vanhempien rakenteiden jäännöksiä.
Marttila on ollut Sääskjärven alkuajoista lähtien kylän johtavana talona ja se perityy ainakin ensimmäiseen maakirjaan saakka (Halila 1939: 147). Marttila lieneekin ollut ainakin 1600-luvun palosta lähtien nykyisellä paikallaan Isonkylän juurella. Marttilan ympärille näyttää syntyneen tiivis kylä, josta on säilynyt todisteita aina nykypäiviin saakka. Tilan takana nousevan mäen päällä on nähtävissä useita kymmeniä kivijalkoja ja uuninpohjia. Osa näistä sijaitsee lomittain ja päällekkäin, joten niissä voi nähdä eriaikaisia rakennustenpohjia, jotka on rakennettu edellisten päälle. Mäkialue toimii nykyisin hevoslaitumena, minkä vuoksi kivirauniot ovat hyvin näkyvissä. Myös mäen rinteessä ja tilan alalaidassa on nähtävissä joitain rakennustenjäännöksiä, mutta niitä on luultavasti myös raivattu pois tieltä. Multakerroksen alla on kuitenkin voinut säilyä joitain rakenteita. Marttilan alueen raunioita ei uhkaa tällä hetkellä mikään rakennustoiminta, mutta myös jatkossa tulisi varmistaa, ettei kylämäelle rakennettaisi mitään, vaan siellä jatkuisi laiduntaminen. |
takaisin
Koordinaatit
Iitti, Inventointi 2008 Katja Vuoristo