Kouvola
kiinteä muinaisjäännös
Pihlajasaari (Pihlajasaar)	1000012918
Tyyppi:	asuinpaikat     kylänpaikat
Ajoitus:	historiallinen
Paikkatieto- selite:	rakenteenpohjan koordinaatit
Z/m.mpy alin: 100.00 Z/m.mpy ylin: 112.50
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6769509 I: 496846 YKJ P: 6772350 I: 3497015 ETRS89/WGS84 Lat: 61.06033268° Lon: 26.94157443° ETRS89/WGS84 Lat: 61° 3.6200' Lon: 26° 56.4945' ETRS89/WGS84 Lat: 61° 3' 37.1976" Lon: 26° 56' 29.6680"

Kuvaus

Pihlajasaari on asutettu ilmeisesti vasta 1500-luvulla ja sitä pidetään Valkealan nuorimpana kylänä (Kepsu 1990: 328). Se mainitaan ensimmäisen kerran itsenäisenä kylänä vasta vuoden 1602 maakirjassa, mutta sen emäkylään Hevosojaan vuonna 1580 merkityt Pekko Kukko ja Olli Hannunpoika ovat saattaneet olla Pihlajasaaren isäntinä (Piilahti 1995: 456). Lisäksi vuonna 1599 Hevosojalle merkitty Knut Mårtensson on ilmeisesti ollut Pihlajasaaren isäntänä. Hän on mahdollisesti kuulunut myös Kukko-sukuun. Vuoden 1602 maakirjaan on merkitty kolme isäntää ja kaksi 1/8 veron taloa. Vanhoista kantataloista on säilynyt nykypäiviin ainoastaan yksi eli Horppu. Pihlajasaaren vanhimpana kylänpaikkana on pidetty ns. Markkolanmäkeä. (Kepsu 1990: 326–327.) Vanhin kartta Vanhastakylästä on vasta vuoden 1831 isojakokartta, johon asutus on merkitty nykyisten Seppälän, Eskolan ja Horpun kohdalle sekä Horpun eteläpuolelle rakennetun pientalon kohdalle (g 25 24/1–3). Paikalla on aiemmin sijainnut Markkolan ja Pässilän talot (Kepsu 1990: 326). Horppu ja Eskola ovat nykyisin autioina ja Seppälän kohdalla on uudempaa rakennuskantaa. Pihlajasaaren kyläasutus on sijainnut korkealla mäellä, jonka poikki kulkee vanha kylätie. Mäki nousee idässä laajana niittyaukeana, jonka laella on pieni kalliokumpare. Kallion pohjoisreunassa on tiilen ja maansekainen kumpu eli uuninpohja. Sen lounaispuolella kallionlaidassa on pieni kivilouhos, jonka läheisyyteen on jäänyt hajalleen lohkottuja kiviä sekä yksi pystyyn jätetty kivipaasi. Paikalta on lohkottu rakennusten perustuskiviä. Kalliokummun koillispuolella on myös uuninpohja, joka näkyy maastossa kiven ja maansekaisena kumpuna. Niitty laskee paikalla melko jyrkästi kaakkoon ja etelään. Idempänä, Seppälän talon eteläpuolella, kylätien vieressä on myös säilynyt rakenteiden jäännöksiä. Nämä ovat lohkotuista kivistä tehtyjä kivijalkoja. Kyseessä on todennäköisesti asuinrakennuksen, navetan sekä ladon tms. rauniot. Paikalla kasvaa vadelmaa, nokkosta ja heinää. Tällä alueella sekä myös Seppälän ja Horpun paikoilla on voinut säilyä myös vanhempien rakenteiden jäännöksiä, tosin on mahdollista, että vanhin kyläasutus on ollut rinteen päällä uuninjäännösten tienoilla.

Luonti: 14.11.2008 Viimeisin muutos: 15.1.2009

Tutkimukset

Katja Vuoristo inventointi 2008

Huomautuksia: Valkealan historiallisen ajan inventointi 2008.

Luonti: 16.12.2008

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset hankkeet  Valkeala, Inventointi 2008 Katja Vuoristo

kopioi linkki tälle sivulle: