Keväällä 2008 lapualainen arkeologian harrastaja ilmoitti paikalla olevan mahdollisia kivikautisia kalliomaalauksia.
Pyhävuori sijaitsee Lappajärvestä noin 1,4 km etelään, aivan Alajärven kaupungin ja Vimpelin kunnan rajalla. Korkeimmillaan Pyhävuori nousee 148 m merenpinnan yläpuolelle. Alueella kulkee vaellusreittejä ja Pyhävuori on myös suosittu näköalapaikka; paikalta on upeat näköalat Lappajärven ulapalle. Havaitut punaiset läikät sijaitsevat Pyhävuoren korkeimmalla kohdalla olevasta tornista noin 100 m pohjoisluoteeseen. Maasto alueella on vaikuttavaa, louhikkoista ja jylhää kalliomaastoa, jossa on useita ”luolamaisia” muodostelmia. Kohteen alapuolella, pohjoisluoteeseen päin maasto putoaa selvästi, joten vesi on kivikaudella saattanut olla lähellä nyt kysymyksessä olevaa paikkaa.
Paikalla on myös Jaakko Reipakan (3.10.1855-28.10.1932) erakkomaja, joka on suorakaiteenmuotoinen kivistä koottu kehämäinen rakennelma. Pyhävuoren alueeseen liittyy myös runsaasti suullista perimätietoa, jonka mukaan Pyhävuoren luolissa on asustellut peikkoja, ja alueella olevalla suurella siirtolohkareella (Siankärsäkivi) pirkkalaiset olisivat uhranneet lappalaisten lapsia.
Tarkastuskäynnillä syksyllä 2008 paikalla havaittiin punaisia läikkiä kahdessa eri maastonkohdassa, jotka sijaitsevat noin 32 metrin päässä toisistaan. GTK:n erikoistutkija Kari Kinnunen prosessoi Pyhävuoren läikät amerikkalaisella Dstretch- kalliomaalausohjelmalla. Analyysin tuloksen punaiset läikät tulkittiin kallion rakopintojen luonnollisiksi hematiittipitoisiksi värjäytymiksi, Trentepohlia -levän orgaaniseksi kasvustoksi sekä rautaoksidihydraattiseksi saostumaksi kalliopinnalla. Tämän perusteella kohdetta ei luokiteltu kivikautiseksi kalliomaalauskohteeksi. Tulkintaa tuki myös se, että yhdenkään läiskän ei katsottu esittävän mitään konkreettista hahmoa tai muotoa. Epäilyjä herätti myös se, että väriläikkiä havaittiin alueella ikään kuin liian monessa eri maastonkohdassa, ts. vaikutti siltä, että punaiset väriläiskät ovat tyypillisiä alueen kalliopinnoille.
Kesällä 2010 arkeologi Peter Holmblad esitteli kohteen Eteläpohjalaiset juuret -nimisessä julkaisussa. Holmblad oli kesällä 2009 havainnut hirvikuvion (lev. 17 cm, kork. 13 cm) Jaakko Reipakan erakkomajan pohjoisseinämässä. Artikkelin johdosta kohde tarkastettiin uudestaan elokuussa 2010, jolloin todettiin, että hirvikuvio on selvä, mutta että kalliopinta vaikutti oudon ”tuoreelta” ja puhtaalta, ts. kalliopinnassa ei ollut levä- ja jäkäläkasvustoa, eikä palojälkiä kuten kuvion ympärillä. Lokakuussa 2010 paikalla kävi myös geologi, jonka mukaan kalliopinta vaikutti huomattavasti tuoreemmalta kuin mitä kalliomaalauspinnat yleensä ovat. Kalliopinta ei ollut laisinkaan rapautunut, ja siitä syystä ei liuenneelle pinnalle tyypillistä silikasaostumaa ollut. Kohteen tulkinta edellyttää vielä lisätutkimuksia. Oleellisinta olisi selvittää kalliopinnan ikä, ts. mikä on kalliopinnan varhaisin mahdollinen ajoitus. |