Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Ida Albergintie 1 ja 5:n kerrostaloalueen keskellä. Kohde on jäänyt suurimmaksi osaksi kerrostalojen ja niiden pihamaan alle.
Puolustusaseman pohjoiskärjessä on puiston puolella jäljellä betonilla tuettua hautaa ja yksi konekivääriasema sekä tähystysasema ja kaksi suojahuonetta. Kaikki laitteet on rakennettu betonista. Tähystysasema on ollut katettu mutta konekivääriasema on jäänyt ilmeisesti avoimeksi. Suojahuoneiden katoista on räjäytetty kiskot pois, mutta betonikatot ovat säilyneet ehjinä.
Itäosassa on jäljellä kaksi betonista konekivääriasemaa, tähystysasema ja suojahuone. Inventoinnissa 2012 todettiin, että tukikohdan XXIII:7 kahdesta osasta erityisesti pohjoisosa on hyvässä kunnossa ja itäosakin vähintään kohtalaisessa kunnossa.
Tukikohdan eteläosassa Ida Albergin puiston kunnostuksen yhteydessä 2012-2013 havaittiin yhdyshautojen ja suojahuoneen betonisia ylärakenteita ja keskeneräinen kallioon louhituttu kohta.
Tukikohdan lounaisnurkassa oli aiemmin kallioon louhittuja hautoja, jotka ovat tuhoutuneet ilmeisesti suurimmaksi osaksi uusien n. vuonna 2013 rakennettujen talojen takia.
Vuonna 2018 ja 2019 Museoviraston arkeologiset kenttäpalvelut teki kohteella arkeologista valvontaa ja dokumentointia liittyen osoitteessa Ida Aalbergin tie 1 sijaitsevaan uudisrakennuskohteeseen. Rakentamisen aikataulusta johtuen kohteen arkeologinen valvonta tehdään kahdessa osassa. Ensimmäisessä vaiheessa kaivettiin tontin itä- ja eteläreunoille kaivanto vesiliitäntöjä varten. Tällöin paljastui hyväkuntoisia linnoitelaitteita, jotka ovat osin tuhoutuneet vasta siinä vaiheessa, kun viereisiä asuinrakennuksia on tehty. Alueen asuinrakennuksia rakennettaessa maan pintaa on nostettu, jolloin linnoiterakenteet ovat jääneet louhinta- ja rakennusjätteen alle. Hankealueelta kaivettiin esiin ja dokumentointiin taistelu- ja yhdyshautaa kaikkiaan 31 metriä. Dokumentoinnin jälkeen paikalla olleet linnoitelaitteet tuhoutuivat vesijohtokanavan tieltä.
Luonti: 12.3.2009 Viimeisin muutos: 5.8.2019
Tutkimukset
Sirkku Laine / Helsingin kaupungin rakennusvirasto inventointi 1995
Huomautuksia: Laine, S. 1996. Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 1996:3. Helsinki.
Luonti: 12.3.2009
Petro Pesonen inventointi 2012
Huomautuksia: Inventointiraportti Petro Pesonen 5.10.2012.
Luonti: 14.1.2014 Viimeisin muutos: 4.4.2017
John Lagerstedt ja Vesa Laulumaa arkistotutkimus 2014
Huomautuksia: John Lagerstedt ja Vesa Laulumaa: Helsinki. Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke. Inventointiselvitys 2014. Museovirasto.
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston tilaama selvitys yleiskaavoitusta varten.
Luonti: 7.6.2017
Markku Heikkinen/Helsingin kaupunginmuseo valvonta 2012
Huomautuksia: Valvontakertomus Markku Heikkinen 10.2.2014.
Luonti: 7.6.2017 Viimeisin muutos: 7.6.2017
Markku Heikkinen/Helsingin kaupunginmuseo valvonta 2013
Huomautuksia: Valvontakertomus Markku Heikkinen 10.2.2014.
Luonti: 7.6.2017 Viimeisin muutos: 7.6.2017
Piritta Häkälä valvonta 2018
Huomautuksia: Raportti:HELSINKI Tukikohta XXIII:7 (Pohjois-Haaga). Ensimmäisen maailmansodan puolustusvarustusten esiinkaivun arkeologinen valvonta 26.11.–21.12.2018.
Luonti: 5.8.2019
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.