Vuoden 1766 isojaon toimituskartan neljä talontonttia paikantuvat silloisen ja nykyisen tien molemmin puolin, sen varrelle. Maakirjassa v. 1539 kylässä oli viisi taloa, v. 1560 kuusi ja v. 1620 neljä taloa. Pitäjänkartassa 1840-luvulta talontontteja on neljä.
Tien 1130 itäpuolen pohjoinen tontti on rakennetulla pihamaalla, jossa kallio lienee lähellä maan pintaa. Tien itäpuolen eteläinen talotontti on lähes täysin tyhjä. Tien varressa on kiviaidan perusta. Mahdollisesti tällä alueella saattaa olla muinaisjäännös.
Tien länsipuolen pohjoinen tontti on nykyisen rakennuksen ja pihamaan alla ja muinaisjäännös, jos sellainen on ollut, lienee tuhoutunut. Länsipuolen eteläisempi talotontti on rakentamattomalla alueella, mutta alueen eteläosassa on avokalliota. Näiden länsipuolen tonttien välillä on useita kivistä ladottuja rakennusten perustuksia.
Vuoden 2009 inventoinnissa Lapinkyläntien (Mt 1130) lounaispuolella, Nedre-Jussilan pelloilla tehtiin pintapoimintaa. Paikalta saatiin punasavikeramiikkaa, posliinia sekä liitupiipun kappale (KM 201007:1–3).
Vuonna 2015 kohteessa tehtiin koekaivaus, jonka tavoitteena oli tutkia onko maaperässä muinaismuistolain tarkoittamia rakenteita ja kulttuurikerroksia. Tulevan jalankulku- ja pyörätien alueella avattiin telakaivurilla kolme koeojaa, yhteensä noin 70 m2. Koeojassa 3 havaittiin hiilikerros ja osia lahonneesta puurakenteesta, lisäksi tulevan kevyen liikenteen väylän kohdalla on rakennuksen kivijalka, jonka iästä ei ole selvyyttä. Nämä rakenteet ja hiilikerros tulkittiin muinaismuistolain tarkoittamiksi kulttuurikerroksiksi ja rakenteiksi, joiden selvittäminen vaatinee jatkotutkimuksia.
Tutkimukset jatkuivat vuoden 2016 lokakuussa (17.–28.10.2016), jolloin suunnitellun kevyenliikenteen väylän alueelle avattiin muinaisjäännösalueen kohdalle kaivausalue. Kaivauksissa todettiin 1800-luvun loppupuolelle ja 1900-luvun alkuun ajoittuva rakennuksenpohja, johon liittyi leivinuuni. Lisäksi todettiin tätä vanhemman rakennuksen kivijalkaa, joka ajoittunee 1700-luvulle. Paikalla oli ohuita kulttuurikerroksia, joista suurin osa ajoittuu löytöjen perusteella vasta 1800-luvulle, mutta paikalta saatiin talteen myös 1500–1600-luvulle ajoittuvia rahoja. Alueella on sijainnut viimeisimpänä tiettävästi navetta, johon luultavasti liittyivät kaivausalueella sijaitsevat suurista kivistä koostuvat rakenteet. |
takaisin
Koordinaatit
Kuntakeskus ja sen pohjoispuolinen alue, Inventointi 2009 Paula Kouki, Antti Lahelma ja Niko Latvakoski