Kivikautinen asuinpaikka Iijoen vesistön yläosan Murhijoen pohjoisrannan törmällä, jonne on Turpeisen-Runtinlammen ranta-asemakaavan luonnoksessa 2009 suunniteltu lomarakentamista. Asuinpaikka on korkean rantatörmän yläpuolisella hiekkaterassilla, jota pohjoisessa suojaa hiekkaharjanne. Länsipuolella on syvä ja kapea notkelma. Havaintoja liesistä tehtiin notkelman länsipuolelta, asuinpaikasta 200 m länsilounaaseen ja runsaat 100 m itäkoilliseen (ks. erilliskohteet). Läntiset liesihavainnot ovat metsäaurauksen kohdista. Kauempana rannasta hiekkaharjanteet on aikoinaan metsäaurattu. Kivikautisen asuinpaikan maaperää ei kesällä 2009 inventoidessa ollut käsitelty. Rantatörmässä ja sen itäpuolella havaittiin palaneita kiviä ja hajonneeksi liedeksi tulkitussa kohdin palanutta luuta. Törmän päällä on myös noin 6x8 m laajuinen painanne, joka muistuttaa asumuspainannetta, mutta joka kuitenkin tulkittiin inventoinnissa luontaiseksi. Koepistoissa havaittiin palaneita kiviä sekä kvartsi-iskos painanteesta. Nykyisen tulistelupaikan pohjoispuolella on halkaisijaltaan noin metrinen kuopanne, jossa on palanut kiveys. Ilmeisesti kyse on keittokuopasta jonka ikä on epäselvä paikalla, joka on ollut useasti käytössä. Asuinpaikalta on mainio näkymä joelle ja suvantoon.
Kivikautisen asuinpaikan kohdan lähialueella joenrannassa havaittiin ajoittamattomia liesiä. Näiden äärimmäisten havaintopisteiden väli on noin 300 m (ks. erilliskohteet). Heti asuinpaikan länsipuoleisen notkelman itäreunassa, missä havaittiin kaksi keskittymää, joista ainakin toinen liesi. Tämä oli aurausuran itäpäässä. Palaneita kiviä oli myös sen länsipuolella noin 30 m, mutta pintalöytöjä ei tavattu. Asuinpaikasta 200 m länsilounaaseen suvannon länsirannalta tavattiin metsäaurauksen puolittama ja hajottama liesi, jonka läpimitta oli nykyisellään 1,5 m. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä ei tavattu. Joitakin yksittäisiä palaneita kiviä oli ympäristössä. Asuinpaikasta noin 80 m itäkoillisen tavattiin ehjä yksittäinen liesikiveys asuinpaikkaa kohti johtavalta harjanteelta, rannan ja suon välillä. Löytöjä ei havaittu täälläkään.
Paikka tarkastettiin kesällä 2010, jolloin löydettiin M. Sarkkisen mainitsemat asuinpaikan ympärillä olevat liedet. Itse asuinpaikan kohdalla maa oli sieltä täältä kulunut auki, mutta näissä kohdissa ei näkynyt kivikautisia löytöjä. Asuinpaikasta 400-600 m päässä koilliseen löydettiin kaksi uutta pyyntikuoppaa (Miesmaankangas 3 ja 4). |