Kohde sijaitsee Rusutjärven lounaspuolella peltojen ympäröimällä mäellä. Paikan poikki kulkee Nahkelaan vievä kylätie. Mäellä on sijainnut Rusutjärven vanha kylänpaikka, joka on edelleenkin asuttu. Kyläkeskus on laajentunut 1900-luvulla sekä kaakkoon että luoteeseen. Vanhan kylämäen rakennuskanta on melko uutta, koska Rusutjärvi paloi lähes kokonaan vuonna 1945.
Rusutjärvi on ollut jo vuonna 1543 melko suuri kylä, jossa oli kymmenen taloa. Kylän ensimmäiset tunnetut talot ovat olleet Mikkola (Kaivo), Ollila ja Laurila. Myös Kauko ja Sorsa ilmestyvät kirjallisiin lähteisiin melko varhain, 1540-luvun loppupuolella. 1550-luvulla Rusutjärven talomäärä lisääntyi kahdella ja lähteisiin tulee mukaan myös Envaldsin tila. Vuoden 1571 tienoilla Ollila, Envalds, Kauko ja Laurila mainitaan autioina. Näistä Laurila pysyi jatkossakin joko köyhänä tai autiona. Myös Envalds autioitui uudelleen ja vuonna 1589 se siirtyi kruunun omaisuudeksi. 1570-luvun lopulla kylään ilmestyi kaksi uutta taloa, Katila ja Perttu Sipinpojan talo, joka 1600-luvulle mentäessä katoaa. Vuonna 1598 Rusutjärvelle syntyi vielä yksi maakirjatalo eli Eskola. (Sarkamo 1983: 90, 287¬288.)
Vuonna 1614 Sorsa, Eskola, Mikkola ja Kauko suorittivat ratsupalvelusta, mutta muut tilat olivat autioina. Vuonna 1620 Envaldsin todettiin olleen 20 vuotta autiona ja kymmenen vuotta myöhemmin tilan niittyjen todettiin kasvavan metsää ja rakennusten olevan siirretty pois. Myös Kaukoon yhdistetyn Martti Erkinpojan tilan, joka oli osa Envaldsia, todettiin olleen 30 vuotta autiona. (Sarkamo 1983: 290.) Vuoden 1700 konseptikarttaan Rusutjärven kylämäelle on merkitty kuusi taloa tiiviiseen rykelmään ja yksi talo on merkitty kaakkoon, paikalle, jossa on sijainnut Kaukon tila (MMA Tuusula Ibza* 9).
Rusutjärven vanhalla kylämäellä on säilynyt vain vähän sellaista aluetta, jossa on saattanut säilyä vanhempien rakenteiden jäännöksiä. Kylätien pohjoispuolella on pieni rakentamaton pusikoitunut alue (muinaisjäännösalueen keskikoordinaatit), jossa on nähtävissä lähes kokonaan heinän ja sammalen peittämä luonnonkivistä tehty kivijalka. Sen vieressä on uudempi, lohkotuista kivistä tehty massiivinen kivijalka, jonka reunalla on iso tiilimurskakasa. Edellä mainittujen rakenteiden eteläpuolella on vielä yksi mahdollinen vanha rakennuksenpohja. |