Sammatin Lohilampi mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1427 (FMU 1845). Kylässä oli vuonna 1549 neljä tilaa, mutta vuosisadan lopulla tilojen määrä oli kutistunut yhteen. Tästä tuli hiljalleen suurin talo koko Sammatissa. Tilasta tuli myös rustholli, jonka isännyys pysyi saman suvun hallussa. 1770-luvulla veljekset Gabriel ja Juho Juhonpojat halkoivat tilan kahteen osaan: Vanhaksitaloksi ja Uudeksitaloksi. Uusitalo yhdistettiin jälleen vuonna 1890 takaisin Vanhaantaloon. (Enbuske 2002, 469.) Lohilammen vanhin kartta on vuodelta 1781, jolloin Lohilampi oli jakaantunut kahtia (KA MH 17a 2/1-2). Kahden tilan lisäksi kylässä oli tuolloin autioitunut rakuunatorppa.
Kylätontti sijaitsee Johannes Lohilammen museon alueella ja sen luoteis-, pohjois- ja itäpuolella. Lohilammen museon päärakennus eli Vanhatalo on vuodelta 1778 ja lisäksi museoalueella on myös muita vanhoja rakennuksia. 1770-luvulla palanut päärakennus on sijainnut hieman nykyisestä päärakennuksesta kaakkoon. Talonpaikka on pusikoitunut, mutta mm. rakennukseen kuulunut kivikellari erottuu edelleen sen ohitse kulkevan polun vieressä.
Museon itäpuolella on Museotien ja Valkamäentien risteyksen länsipuolella metsäalue, jossa on nähtävissä useampia rakennustenpohjia. Aivan risteyksen lähellä on n. 4,5 x 6,5 m kokoinen kivijalka, jonka pidemmän sivun keskivaiheilta kulkee vielä yksi kivirivi. Tämän sisäpuolella sijaitsee luoteiskulmassa uunikiveys. Metsäalueen keskiosassa erottuu paikoin kasvillisuuden keskeltä maapenkkaa, joka saattaisi olla n. 7 x 8,5 m kokoisen rakennuksen pohja. Tämän länsipuolella on vielä matala n. 3,5, x 4 m kokoinen kiveys, jonka sisäpuolelle muodostuu matala painanne. Kivet ovat kokonaan maanpeitossa ja ne tuntuvat jalalla kokeiltaessa. Rakenteet liittyvät todennäköisesti Uuteentaloon.
Museotien eteläpuolella on yksi palaneista kivistä koostuva kasa eli todennäköinen uuninpaikka. Tämän länsipuolella, noin kolmen metrin päässä, on lähes pohjois-eteläsuuntainen muutamasta kivestä muodostuva harva kivirivi, joka voisi olla seinälinjaa. Pohjoisessa muinaisjäännösalue ulottuu Lohilammen leirikoulun alueelle, jonka pihamaata on tosin ainakin osittain tasattu. Pihan laidassa olevalla vihannesmaalla on nähtävissä mm. punasavikeramiikan, fajanssiastioiden ja tiilien paloja.
Kylätontin poikki kulkee vanha tielinja (Lohilampi 2), jonka molemmin puolin tilat ovat sijainneet. |
takaisin
Koordinaatit
Lohjan - Nummi-Pusulan - Karjalohjan Vesihuoltolinjan, Inventointi 2010 Katja Vuoristo