Kuokkastenkosken ruukki on sijainnut Valtimonjoen (Pöyhölänjoen) varrella olevassa Kuokkastenkoskessa lähellä Kuokkastenjärven rantaa. Kuokkastenkoski oli tunnettu mylly- ja sahapaikka jo kauan ennen ruukin perustamista. Vuonna 1879 sai kauppaneuvos Antti Juhana Mustonen privilegion masuunin perustamiseen Kuokkastenkoskelle. Masuuni oli käytössä kuitenkin jo vuonna 1877. Masuunin alunperäinen tarkoitus oli takkiraudan valmistaminen Mustosen omistaman Puhoksen konepajan ja laivanveistämön tarpeisiin. Kooltaan ja tuotantokyvyltään masuuni oli maamme suurimpia. Ruukille muodostui ruukkiyhdyskunta. Masuunin sulattama malmi nostettiin järvestä, vuonna 1881 ruukilla oli valtausoikeus yhteensä 62 järveen. Sulattamisessa tarvittava kalkkikivi louhittiin Petrovaaran ja Juuanvaaran vuorista läheltä Juukaa. Ruukilla oli kalkkikivimurskain ja kalkkiuuni. Vuosina 1895–96 Kuokkastenkoskella toimi myös valimo. Vuosisadan taitteen jälkeen ruukille rakennettiin suuri retorttihiiliuuni, jonka sivutuotteina saatiin mm. tervaa ja tärpättiä. Ruukkitoiminta loppui Kuokkastenkoskella vuonna 1906,Masuuni purettiin vuonna 1911, saha jatkoi toimintaansa 1920-luvulle asti. Teollisuusrakennukset ja työväenkasarmit purettiin Kuokkastenkoskelta 1960-lukuun mennessä.
Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Tarkkaa sijaintia ja laajutta ei pystytty arkistolähteiden perusteella määrittämään. Todennäköisesti ruukin historiaan liittyviä rakenteita on säilynyt joen varrella. Kosken pohjoisrannalla sijainneista teollisuuslaitoksista on säilynyt vähäisiä raunioita. Pohjoisrannalla erottuu kivijalkoja sekä mahdollisia hiiliuunien pohjia. Ruukkiin kuulunut pato sijaitsi ylempänä joen varrella ja se on jäänyt nykyisin paikalla sijaitsevan voimalaitosaltaan alle. Alempana kosken varrella oli mylly, kalkkikivimurskaamo, saha, meijeri ja sähkölaitos. Todennäköisesti sahan kivijalka on näkyvissä maastossa lähellä järven rantaa. Masuunilta on johtanut kapea rata joen toiselle rannalle laivalaiturille. Radan linjaus on vielä vuonna 1980 erottunut maastossa. Hiiliuunien ja sahan välissä metsässä erottuu kahden kasarmirakennuksen perustukset ja kivin tuettuja kuoppia (mahdollisia kellareita). Lisää asuinrakennusten perustuksia on sahan ja masuunin välisessä maastossa. Ruukin päärakennus on säilynyt ja kunnostettu Nurmeksen seurakunnan kesäkodiksi.
Luonti: 18.5.2010 Viimeisin muutos: 18.5.2010
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.