Struven ketjun piste, jonka maastomerkinnästä ei ole ollut varmaa tietoa ennen vuotta 2005. Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan sijaintipaikaltaan kunnossa. Ylinenvaaran mittauspiste on osa Struven ketjua. Struven ketju on UNESCOn maailmanperintökohde.
9.7.2020 kohteelle tehdyssä tarkastuksessa todettiin paikalla olevan reilut kymmenen kiveä, jotka muodostivat pääilmansuuntien mukaisen suorakaiteen muotoisen alueen (noin 2,7 m x 1,5 m). Näiden keskellä on tasapintainen kivi (noin 50 cm x 40 cm), jonka pintaan on kaiverrettu risti. Ristin sakarat on suunnattu pääilmansuuntien mukaisesti (pituudet 8 ja 10 cm). Ympärillä olevista kivistä yhdessä on mahdollisesti jälkiä hakkauksista kiven sivulla. Kohde sijaitsee Ylinenvaaran metsittyneellä lakialueella, josta avautuu maisema lounaaseen.
Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämän astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855. Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella.
Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa: Mustaviiri Loviisan saaristossa, Porlammin piste Lapinjärvellä, Oravivuori Korpilahdella, Alatornion kirkko Torniossa, Aavasaksan mittauspiste Ylitorniolla ja Stuorrahanoaivi Enontekiöllä.
Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt astemittauksen päivistä. |
takaisin
Koordinaatit