Pappilalle erotettiin itsenäiset kirkon omistamat maa-alueet viimeistään vuonna 1547. Pappilan on aiemmin esitetty olleen Puujärven rannalla, mutta myöhemmin sen on arveltu sijainneen alusta alkaen nykyisellä paikallaan. Vanhojen päärakennusten on esitetty sijainneen nykyisen, vuosina 1828–30 rakennetun, päärakennuksen edustalla sijainneen kivikellarin päällä. (Enbuske 2005, 479; Tallgren 1919, 19; Tukkinen 1996, 115.) Alueella on säilynyt vuonna 1749 rakennettu luhtiaitta ja myös pehtorinrakennuksen vanhimmat osat ovat ilmeisesti 1700-luvulta. Rakennus ei ole enää alkuperäisellä paikallaan.
Pappila sijaitsee Karjalohjanselän länsirannalla olevalla niemellä. Asuintontti on mäen päällä ja sen länsipuolella on laaja peltoalue. Nykyisin pappila on lohkottu kahdeksi tilaksi, joista pappilan kaakkoispuolella sijaitseva tila on toiminut karjapihana vielä 1930-luvulla. Entinen karjapihan alue on käytössä vapaa-ajan tonttina ja sillä sijaitseva pehtorinrakennus toimii kesämökkinä. Piha-alueen länsirinteessä sijaitsee noin 20 metriä pitkä kaakko-luodesuuntainen sammaloitunut kivirivi, jonka lounaspuolella on kaksi osittain täytettyä kellarikuoppaa. Piha-alueella sijaitsevan kivinavetan lounaspuolella erottuu lähes kokonaan kasvillisuuden peittämä noin 3 x 4 m kokoinen kivijalka, jonka pohjoispääty ei näy tai on tuhoutunut. Tämän lähellä on myös toinen mahdollinen kivijalka. Paikalla on noin 5 m pitkä itä-länsisuuntainen luonnonkivistä koostuva harva kivirivi, joka kääntyy mahdollisesti etelään. Aluetta on tasoitettu risuilla ja heinillä. Tonttialueella ei ole tehty voimakkaita maanmuokkaustöitä, joten on mahdollista, että siellä on säilynyt muitakin rakenteita tai niiden jäännöksiä. Sen sijaan tontilla, jossa pappilan päärakennus sijaitsee, on pihaa terassoitu voimakkaasti. Lisäksi alueella on kaksi uudempaa kellaria. Terassoidun piha-alueen edustalla on kuitenkin muokkaamaton puutarha sekä pieni peltotilkku, joissa on voinut säilyä rakenteiden jäännöksiä.
Pappilan on esitetty sijainneen lähellä Karjalohjan ensimmäistä kirkkoa, jonka on arveltu sijainneen pappilan eteläpuolella Pappilanniemessä. Alueella on mainittu näkyneen vielä 1750-luvun tienoilla selviä merkkejä kirkosta ja lisäksi myös hautoja, ja 1900-luvun alussa pellolta väitetään löytyneen ihmisten luita. On myös esitetty, että pappilan vaunuvajan takana olisi vielä tuolloin näkynyt kirkon mahdollisia perustuskiviä. (Tallgren 1919, 9.) Nykyisin peruskarttaan merkityllä Pappilanniemellä ei havaittu inventoinnin yhteydessä merkkejä kirkosta, tosin vielä 1700-luvulla tämä alue on tunnettu Pappilan saarena (Prästegårds Holma/Holmen) eikä niemenä, joten on mahdollista, että kirkko olisikin sijainnut aivan pappilan vieressä alueella, joka toimi myöhemmin laidunalueena (KA MHA B17a 14/1–2). Tähän sopisi myös Tallgrenin mainitsema vaunuvaja ja sen takana sijainnut rakennuksenpohja. Mahdollisen kirkonpaikan selvittäminen vaatisi kuitenkin tarkempia tutkimuksia. |