Vöyri
kiinteä muinaisjäännös
Oravaisten ruukki	1000018303
Tyyppi:	teollisuuskohteet     rautaruukit
Ajoitus:	historiallinen
Paikkatieto- selite:	Arvioitu peruskartalta
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 7028292 I: 270683 YKJ P: 7031238 I: 3270762 ETRS89/WGS84 Lat: 63.30973136° Lon: 22.42128925° ETRS89/WGS84 Lat: 63° 18.5839' Lon: 22° 25.2774' ETRS89/WGS84 Lat: 63° 18' 35.0329" Lon: 22° 25' 16.6413"

Kuvaus

Oravaisten tehdasalue sijaitsee Kimojoen varrella reilun kahden kilometrin päässä merenrannasta. Saman joen varrella sijaitseva Oravaisten entinen emäruukki, Kimon ruukki, sijaitsee noin kahdeksan kilometrin päässä Oravaisesta. Alueen nykyinen rakennuskanta on pääosin tekstiilitehtaan kukoistuskaudelta 1920-1930-luvulta. Punatiilisten tehdasrakennusten ryhmä on entisen masuunin ja konepajan paikalla. Masuuni purettiin 1900-1915 välisenä aikana. Tehdasrakennuksen länsipuolella ollut masuunikuonakasa tasoitettiin 1970-luvun puolivälissä. Kimon ruukki ja Oravaisten tehdasyhdyskunta muodostavat ajallisesti ja rakennuskannaltaan monipuolisen 1700-luvun alusta nykypäiviin toimineen Kimojokivarteen sijoittuvan tuotanto- ja teollisuusympäristöjen ketjun. Kimon ruukki sai perustamisprivilegion 1703. Masuuni rakennettiin Kimon sijasta Oravaisiin ja Oravaisista tuli muodollisesti itsenäinen ruukki. Rautamalmi saatiin Utöstä, Pohjanmeren eteläsaaristosta ja Herrängin kaivokselta Roslagenissa. Masuunilta takkirauta kuljetettiin jokea pitkin Kimoon, jossa se taottiin kankiraudaksi. Oravaisten masuuni oli 1700-luvun lopulla Fiskarsin masuunin rinnalla ajoittain Suomen suurin takkiraudantuottaja . Kapteeni Lars Magnus Björkmanista tuli Oravaisten ruukin omistaja vuonna 1818. Björkmanin omistajakauden alkuaika oli Oravaisissa merkittävien uudistusten aikaa. 1800-luvulla rautamalmia tuotiin Sillbölen ja Jussarön kaivoksista. Lisäksi sulatettiin järvi- ja suomalmeja. Oravaisten masuuni ja valimon lopetti toimintansa vuonna 1866 ja Oravaisten historiassa alkoi tekstiiliteollisuusvaihe. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Tarkkaa alueen laajuutta ei ole arvioitu. Karttatarkastelun perusteella tekstiiliteollisuus ja ruukin jälkeinen maankäyttö on mahdollisesti hävittänyt ruukkiin liittyvät arkeologiset kerrokset. Säilyneisyyttä on kuitenkin mahdoton arvioida ilman maastotarkastusta.

Luonti: 23.2.2011 Viimeisin muutos: 23.2.2011

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

kopioi linkki tälle sivulle: