Hämeenlinna
kiinteä muinaisjäännös
Niinimäki 3	1000018768
Tyyppi:	työ- ja valmistuspaikat     kaskiröykkiöt
Ajoitus:	historiallinen
Paikkatieto- selite:	keskikoordinaatti
Z/m.mpy alin: 165.00
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6785056 I: 402789 YKJ P: 6787903 I: 3402920 ETRS89/WGS84 Lat: 61.18785430° Lon: 25.19180533° ETRS89/WGS84 Lat: 61° 11.2713' Lon: 25° 11.5083' ETRS89/WGS84 Lat: 61° 11' 16.2755" Lon: 25° 11' 30.4992"

Kuvaus

Kohde sijaitsee loivalla kivisellä etelä-länsirinteellä ja mäen tasaisilla terasseilla noin 350 metriä entisestä Niinimäen torpasta lounaaseen. Vuoden 1873 metsätalouskartan mukaan alue on kuulunut Niinimäen torpan maihin ja on sijainnut silloisten pienten peltotilkkujen välisellä metsäalueella. Alueen lounaispuolella on nykyisin vanha metsitetty pelto, joka on tunnistettavissa vuoden 1873 kartasta, sama alue on peltona vielä vuoden 1965 peruskartassa. Inventointihetkellä kaskiröykkiöalue oli suurimmaksi osaksi laikutettua hakkuuaukkoa, osin kuusivaltaista sekametsää. Laikutetuista kohdista on paikoin paljastunut runsaasti hiiltä ja tummaa kaskimaannosta. Maalaji vaihtelee hiedan ja soran välillä. Kaikkiaan noin 100 x 150 metrin laajuisessa kohteessa on neljäkymmentä kaskiröykkiötä, joista suuri osa on kasattu maakivenpäälle tai viereen. Röykkiöiden halkaisija vaihteli 2-4 metrin ja korkeus 0,5-1 metrin välillä (maakivi laskettu korkeuteen mukaan). Lisäksi alueella on suorakulmaisia tai aitamaisia röykkiöitä, joiden leveys vaihtelee 1-2 metrin ja pituus 5-7 metrin välillä. Alueen lounaisosassa metsäalueella on havaittavissa kyntöraja, eli viljellyn kasken ja viljelemättömän metsämaan raja. Tämä todistaa auran tai vastaavan maanmuokkausvälineen käytöstä alueella ja voi viitata myös jonkin aikaiseen peltokäyttöön. Korkeutensa puolesta alue on ns. vedenhuuhtomatonta aluetta ja sijaitsee alueen ylimmän, noin 161 metrin korkeudessa olleen Baltian jääjärven rantaviivan yläpuolella. Kaskiröykkiöt liittyvät todennäköisesti läheisen Niinimäen torpan historiaan, mutta periaatteessa ne voivat olla vanhempiakin ja kuvastaa esim. Iso-Evon kylän suunnalta harjoitettua kaukokaskeamista. Kaskeamisen päättymisestä lienee yli sata vuotta. Kohde on osittain täysin säilynyt (metsässä olevat röykkiöt). Laikutetun alueen röykkiöt ovat säilyneet yhtä lukuun ottamatta.

Luonti: 20.4.2011 Viimeisin muutos: 4.7.2018

Tutkimukset

Jouni Taivainen inventointi 2008

Huomautuksia: Evon kulttuuriperintöinventointi 2008. Metsähallitus.

Luonti: 20.4.2011

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

kopioi linkki tälle sivulle: