Kohteeseen on yhdistetty aiemmat kohteet Väätimönkenttä 2 ja 4 (kohteet 2 ja 3), jotka nyt merkitty alakohteiksi (2020).
Metsähallituksen raportin kuvaus:
Kohde sijaitsee Väätimöjoen länsirannalla, Pirttikosken yläjuoksulla. Joen ja lännessä sijaitseva hiekkaharjun väliin jää hiekka- ja kivimaaperäinen kenttä. Kentän läpi lännestä laskee puro Väätimöjokeen. Puro kulkee hiekkaharjun läpi kaivetussa kanavassa. Alueella kasvaa varttunut kuusi- ja mäntymetsä. Aluskasvillisuutena on mustikkaa ja jäkälää.
Asumuksen pituus on 5 metriä ja leveys 5,70 metriä. Lyhyt seinä on kaakko-luode - suuntainen. Kämppä näkyy maatuneiden hirsien vallina, jonka korkeus on 50 cm ja leveys 1,1 metriä. Asumuksen lattia on ympäristöä syvemmällä n 30 cm. Pohjoisnurkassa on kiviuunin raunio, joka on neliön muotoinen ja kylmämuurattu. Uunin pituus on 2,70 metriä, leveys 2,20 metriä ja korkeus 90 cm. Länsipääsyssä on pyöreiden kivien raunio, jonka halkaisija on 2,20 metriä.
Asumuksen vieressä on kivestä tehty pöytä, jonka kansi voi olla jauhinkivi
Raunio on ilmeisesti noin 1600 - 1700 luvuilta peräisin olevan asumuksen raunio, joka ympäröivien rakennelmien kanssa muodostaan niin kutsutun lapinkentän, johon alueen nimikin viittaa. Paikan sijainti joen ja suojaavan hiekkaharjun välissä on tyypillinen kenttien sijaintimaasto. Kentille tyypillisesti, lähistöllä on suurempi vesistö, johon on kulkureitti.
Kohde 2 on kohteen 1 länsipuolella n. 40 m päässä:
Alueella on havaittavissa useita epämääräisiä kivi- ja maavalleja ja suuri kiuasraunio, jonka laakakiviä on ilmeisesti myöhemmin koottu raunioon, jonka koko on 5 x 5,5 metriä ja korkeus 1,7 metriä. Kiviraunioneteläreunalla on 3 x 1 metrin kokoinen kuoppa, jonka syvyys on 0,5 metriä. Raunion ympärillä on kivistä ladottuja penkkejä. Raunion ympärillä kivirivit muodostavat 7,5 x 6 metrin kokoisen neliön, jonka itäkulmassa kasvaa kuusi.
Kohde 3 on kohteesta 1 n. 100 m luoteeseen:
Rakennelma on neliön muotoinen painanne, jonka pituus on 4,2 metriä, leveys 3,90 metriä ja syvyys 70 cm. Painanteessa on osittain 1 metrin leveät vallit, jotka ovat 20 cm korkeat. Neliön seinät ovat väliilmansuuntiin. Vallien sisäreunat ovat osittain jyrkät, mikä viittaisi painanteen olevan suhteellisen nuori. Painanne liittyy ilmeisesti alueen tukkilaisaikaan, jolloin läheinen hevosten räkkäsuoja on rakennettu. Tähän viittaisi painanteen vallien sisäreunojen jyrkkyys ja vielä näkyvissä oleva mineraalimaa. Painanteen neliönmuoto taas viittaisi asumuspainanteeseen. On mahdollista myös, että alkuperäistä painannetta on pengottu metsätyövaiheessa. |