Eurajoki
kiinteä muinaisjäännös
Väipäre (Wäipäre)	1000019660
Tyyppi:	asuinpaikat     kylänpaikat
Ajoitus:	historiallinen
Paikkatieto- selite:	Arvioitu peruskartalta
Z/m.mpy alin: 5.00 Z/m.mpy ylin: 10.00
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6814029 I: 213849 YKJ P: 6816889 I: 3213904 ETRS89/WGS84 Lat: 61.35456756° Lon: 21.64535805° ETRS89/WGS84 Lat: 61° 21.2741' Lon: 21° 38.7215' ETRS89/WGS84 Lat: 61° 21' 16.4432" Lon: 21° 38' 43.2890"

Kuvaus

Väipäre on yksi Luvian yhdestätoista kantakylästä ja perustettu Luvian vanhimpien kylien tapaan keskiajalla. Kylä mainitaan vuoden 1540 maakirjassa ja kylän kantatalot Puosi ja Sookari mainitaan viimeistään vuodesta 1560 lähtien. Molemmat tilat olivat talonpoikaistiloja. Sookarin (Sågare) tila jaettiin ennen isojakoa kahteen osatilaan eli Iso-Sookariin ja Vähä-Sookariin. Puosi jaettiin isojaon jälkeen Ylipuosiin ja Alipuosiin. Vuodelta 1782 olevan isojakokartan mukaan Väipäreen kylätontti sijaitsi nykyisten kirkkotien ja Turusta Poriin johtavan maantien välisellä alueella. Vuoden 1782 isojakokartan mukaan Puosin sekä Iso-Sookarin ja Vähä-Sookarin talojen rakennukset sijaitsivat vanhalla kylätontilla. Ylipuosin ja Isosookarin talouskeskukset ovat edelleen samoilla paikoilla kuin isojaon kartoissa, Vähä- Sookarin ja Alisenpuosin talouskeskukset siirrettiin nykyisille tonteilleen vuoden 1864 isoajontäydennykseen mennessä. Kylätonttiin on luettu kuuluvaksi myös myllynpaikka. Lasse Wahlroosin (1992: 41) mukaan Väipäreenkylän myllyn tiedetään jätetyn Puosin ja Sookarin talojen yhteismyllyksi isojaossa 1700-luvun lopulla. Hänen mukaansa Väipäreenkylän koskessa olisi sijainnut myllyn lisäksi myössaha. Väipäre Sågare tai Sågaren hemma esiintyy viimeistään 1748. Nykyisin Väipäreen kylätontti muodostuu Ylipuosin ja Iso-Sookarin taloista ja Ylipuosiin kuuluvasta entisestä vesimyllystä. Koska Ylipuosin ja Iso-Sookarin talouskeskukset sijaitsevat yhä isojaonaikaisilla paikoillaan on alueella vielä säilynyt ryhmäkylän tunnelmaa ja tiloilla on 1800-luvun rakennuskantaa. Alue muodostaa myös rakennushistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden.

Luonti: 6.2.2012

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

kopioi linkki tälle sivulle: