Kemiönsaari | |
kiinteä muinaisjäännös | |
Örön linnoitus |
1000020381 |
Tyyppi: | puolustusvarustukset linnakkeet |
Ajoitus: | historiallinen, 1900-luku |
Ajoitus: | moderni |
Tarkenne: | I ja II maailmansodan varustus |
takaisin |
Koordinaatit |
ETRS-TM35FIN P: 6639603 I: 237831 YKJ P: 6642392 I: 3237895 ETRS89/WGS84 Lat: 59.81086346° Lon: 22.32383365° ETRS89/WGS84 Lat: 59° 48.6518' Lon: 22° 19.4300' ETRS89/WGS84 Lat: 59° 48' 39.1085" Lon: 22° 19' 25.8012" |
Kuvaus |
Örön saari oli ennen linnakkeen rakentamista Hiittisten kylän laidunmaata, jossa ei ollut vakituista asutusta. Suomen sodan aikana Ruotsin laivasto käytti saarta tukikohtana ja saarelle haudattiin sotilaita, jotka olivat kuolleet sairauksiin ja taisteluissa, mm. Lövön kahakassa.
Venäjä käynnisti 1910-luvun alussa Suomenlahdella Pietari Suurelle nimetyn merilinnoituksen rakentamisen torjuakseen Saksan mahdollisen hyökkäyksen Pietariin. Pääpuolustusasema sijoitettiin Suomenlahden kapeimmalle kohdalle Tallinnan ja Porkkalanniemen väliin. Suomen puolelle rakennettiin linnakkeet Utö, Örö ja Russarö sekä linnoitettiin Ahvenanmaata. Venäjä pakkolunasti Hiittisten Rosalan ja Bölen kylille kuuluneen Örön saaren. Rakennustyöt alkoivat 1915. Saarelle rakennettiin mukulakivettyjä teitä, kapearaiteinen rautatie, kasarmeja ja muita majoitusrakennuksia, ruokala, talousrakennuksia ja laiturit. Örön linnakkeen järeintä tykkikalustoa edusti neljä Obuhovin terästehtaan valmistamaa 305 mm tykkiä. Järeän patterin lisäksi saarella oli kaksi raskasta patteria ja ilmatorjuntapatteri. Itsenäinen Suomi sai Örön linnakkeesta modernin ja tulivoimaisen rannikkolinnakkeen. Linnoitusta käytettiin mm. koulutukseen ja sen varustusta uusittiin. Jatkosodassa Örö osallistui Hangon rintaman taisteluihin sivustatukena Bengtskärin taistelussa 1941. Sotien jälkeen Örö toimi ensin Hangon Rannikkopatteriston, 1970-luvulla Turun Rannikkopatteriston ja myöhemmin Saaristomeren Meripuolustusalueen koulutus- ja vartiolinnakkeena. Linnake lakkautettiin vuonna 2014 ja avattiin matkailijoille kesällä 2015 osana Saaristomeren kansallispuistoa. |
Luonti: 1.8.2012 Viimeisin muutos: 11.1.2022 |
Tutkimukset |
Esa Laukkanen inventointi 2012 |
Huomautuksia: Inventointikertomuksen kohde 256. Kemiönsaaren Dragsfjärdin arkeologinen inventointi vuosina 2011 ja 2012. Varsinais-Suomen maakuntamuseo. Ei käyty vuoden 2012 inventoinnin aikana. |
Luonti: 1.3.2013 |
Tapani Tuovinen inventointi 1996 |
Huomautuksia: inv. 1996 (sivut 54-55) |
Luonti: 1.3.2013 |
Metsähallitus/Tapani Tuovinen inventointi 2013 |
Luonti: 4.1.2021 Viimeisin muutos: 12.1.2022 |
Volter Högman kaivaus 1886 |
Luonti: 11.1.2022 |
Harto Roth ja Levi Fagerström inventointi 1991 |
Luonti: 11.1.2022 |
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
× | ||
< | > | |