Stormi on mainittu jo vuonna 1490, ja kylänä 1540. Paikannus on tehty vuoden 1782 kartalta. Kartan perusteella täysin autioitunut kahden talon kylätontti. Alueella 2012 tehdybn inventoinnin mukaan kylätontti sijaitsee 300 m nykyisestä Stormin talosta luoteeseen ja 150 m Vesilahden tieltä (tie numero 301) koilliseen, peltojen ympäröimässä 60 m pitkässä ja 40 m leveässä metsäsaarekkeessa. Saareke muodostaa loivapiirteisen kumpareen, ja maaperä siinä on hiekkamoreenia. Ympäröivät pellot ovat savisempia. Lähiympäristössä on useita muita samanlaisia metsäsaarekkeita.
1) Kylätontilla, metsäsaarekkeen luoteisosassa, korkeimmalla kohdalla ja luoteeseen laskevalla rinteellä havaittiin rakennuksen perustusten jäänteitä. Ne on ladottu luonnonkivistä, ja ovat enimmäkseen matalia, sammaleen ja turpeen peittämiä. (N 6807172, E 289079). Metsäsaarekkeen kaakkoisimmassa osassa ei havaittu selvästi pinnalle näkyviä tunnistettavia rakenteita. Saareke on kuitenkin niin pieni, että kahden talon tontit ovat ilmeisesti kattaneet sen kokonaan, ja koko saareke on syytä katsoa muinaisjäännösalueeksi. kylätontti on hyvin säilynyt, sillä saarekkeessa ei havaittu mitään uudemman ihmistoiminnan jälkiä. Varsinaisen kylätontin lisäksi tarkastettiin lähellä olevat metsäsaarekkeet, jotka näkyvät samanmuotoisina peltojen keskellä myös vuoden 1782 kartassa:
2) Kylätontista noin 50 m pohjoiseen sijaitsevassa metsäsaarekkeessa on itä- ja län-sipäissä kumpareet. Niiden välisessä notkelmassa havaittiin tulisijan jäännös (N 6807263, E 289124). Kyseessä lienee pajan ahjon jäännös. Ympärillä ei havaittu jälkiä ra-kennuksesta. Saman saarekkeen länsipäässä havaittiin kaivantoja, mutta ne lienevät hiekkakuoppia. Kahdessa idempänä olevassa saarekkeessa ei havaittu mitään muinaisjäännöksiin viittaavaa.
3)
Kylätontin länsipuolella olevan pienen metsäsaarekkeen itäosassa havaittiin kuop-pajäänne (N 6807177 E 289045). Kuoppa on pyöreä, halkaisijaltaan noin 4 m ja syvyydeltään 1-1,2 m. Seinämät ovat valuneet, mutta edelleen melko jyrkät. Var-sinkin reunoilla on kiviä. Mitään selkeitä rakenteita kuopassa ei kuitenkaan havaittu. Kuopan ajoitus ja funktio on epäselvä.
4)
Edellisestä saarekkeesta ja kylätontista lounaaseen on suuri metsäsaareke, jonka länsipuoliskossa on omakotitalo. Itäpuoliskossa havaittiin erilaisia jäännöksiä.
5)
Edellisistä jäännöksistä hieman erillään, saarekkeen kaakkoisreunalla on vielä maan- ja kivensekainen kumpare, jossa on paljon myös tiiltä (N 6807066 E 289055). Kivet ovat palaneita. Kumpu on läpimitaltaan noin 3 m ja 1,5 m korkea, kartiomainen. Kyseessä lienee riihen kiuas. Vieressä oleva laho hirsi näyttää jatkuvan kummun reunan alle, joten jäänne ei ole kovin vanha. |