Myllyvainion alue sijaitsee Pomarkun keskustan välittömässä läheisyydessä, kirkolta noin 0,5 km koilliseen Pomarkunjoen ja osin kuivuneen Myllyjuopan pohjoisrannalla.
Myllyn paikka on edelleen hyvin havaittavissa, sillä betonisia pohjarakenteita on edelleen jäljellä. Lisäksi Myllyjuopan reunassa näkyy kivistä ladottua perustaa tai jokipenkan vahvistukseksi tehtyä muuria. Myllyjuopan poikki kulkee patorakenne, joka nykyisin on sekalaisten isojen kivien ja veden kuljettaman rojun muodostama valli. Uomassa ei näy muita rakenteita.
Pomarkunjoessa kirkonkylän kohdalla on sijainnut useita myllyjä. Myllyrannan tilalla sijainnut mylly lienee ollut nk. Lepistönkosken mylly, joka kuului Laurin talolle ja sai virallisen aseman ratasmyllynä v. 1854. Mylly oli tätä ennen ollut toiminnassa jo usean sukupolven ajan. Myöhemmin myllyn osti mylläri Juho Marttila.
Jo maakirjakartassa v. 1685 Lepistönkoskeen on merkitty mylly. Mylly näkyy myös senaatinkartassa (1910) ja rakennus on paikallaan vielä peruskartoissa v. 1964 ja 1985. Rakennuksen purakamisen ajankohtaa ei ole selvitetty.
Mylly on sijainnut nyttemmin kuivuneen Lepistönkosken rannalla. Pomarkunjoen uomat ovat muuttuneet, mutta keskustan itäpuolella joki on aikaisemmin haarautunut kahdeksi uomaksi joiden keskelle on jäänyt saari, edelleen Saarenmäeksi kutsuttu. Kuivuneet uomat ovat edelleen hyvin nähtävissä. Lepistönkoski on sijannut pohjoisemmassa uomassa. Nykyään uoma on lähes kuivillaan, sen pohjoispuolella on peltoa ja eteläpuolella pientaloaluetta.
Luonti: 30.4.2013 Viimeisin muutos: 30.4.2013
Tutkimukset
Leena Koivisto / Satakunnan Museo tarkastus 2013
Luonti: 30.4.2013
Teemu Väisänen inventointi 2024
Luonti: 2.5.2024
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.