Kulttuuriympäristön palveluikkuna

siirry kartalle	omat tiedot
på svenska


	ARKEOLOGISET KOHTEET

	kiinteä muinaisjäännös
	mahdollinen muinaisjäännös
	muu kulttuuriperintökohde
	havaintokohde
	löytöpaikka
	luonnonmuodostuma
	poistettu kiinteä muinais- jäännös (ei rauhoitettu)
	muu kohde

	kunta



	vanha kunta


	maakunta


	tyyppi

	tyypin tarkenne


	ajoitus


	vedenalainen kohde


	kohdenimi


	kohdetunnus






	kohteet maakunnittain
	kohteet vastuumuseoittain
	kohteet ELY-keskuksittain


Kouvola
muu kulttuuriperintökohde
Anjalan kartano	1000022979

Tyyppi:	asuinpaikat kartanot
Ajoitus:	historiallinen, 1600-luku

takaisin

Koordinaatit

Kuvaus

Anjalan kartano on ollut 1600-luvun alussa muodostettu rälssisäteritila, jonka kuningas Kaarle IX lahjoitti vuonna 1608 liiviläisen Henrik Wreden leskelle Gertrud von Ungernille. Kartanon 1700-luvun lopun historiaa leimasivat Ruotsin ja Venäjän välillä käydyt sodat, joissa valtakunnan rajalla sijaitseva kartano oli mukana monella tavalla. Kuningas Kustaa III vieraili kartanossa useitakin kertoja. Myös kuninkaan sotatoimia vastustaneet upseerit kokoontuivat kartanossa ja allekirjoittivat siellä ns. Anjalan liiton sopimuksen elokuussa 1788. Upseereita asui sotavuosien aikana kartanon maalla sijaitsevassa rakennuksessa, jota myöhemmin nimitettiin sen vuoksi liittopytingiksi. Rakennus siirrettiin vuonna 1911 lähellä sijaitsevaan Wredebyn kartanoon.

Ensimmäinen päärakennus tuhoutui Ruotsin ja Venäjän välisessä sodassa heinäkuussa 1789 ja sen tilalle rakennettiin 1790-luvulla nykyinen, kaksikerroksinen puinen päärakennus. Sen pelkistetty, keltaiseksi maalattu arkkitehtuuri edustaa ruotsalaista kustavilaisajan uusklassismia.

Wrede-suvun aika Anjalassa päättyi vuonna 1842 ja Anjalan kartano ostettiin Suomen valtiolle. Se lahjoitettiin Suomen kenraalikuvernöörin, ruhtinas Aleksander Menshikoffille. Tässä vaiheessa kartanoon rakennettiin uusia talousrakennuksia. Menshikoff kuitenkin asui pääasiassa Pietarissa. Menshikoffin suvussa Anjala säilyi 1800-luvun lopulle, mutta oli välillä parinkymmenen vuoden ajan vuokrattuna ulkopuoliselle. Vuonna 1907 Anjalan kartano palasi valtion omistukseen ja tilan maita ryhdyttiin palstoittamaan alustalaisille. Maatilan ja päärakennuksen historia on siitä lähtien kulkenut eri polkuja. Päärakennusta vuokrattiin erikseen ja vuokraajat pitivät siellä kesäisin täysihoitolaa.

Kartanon alueella ei ole tehty arkeologisia tutkimuksia. Vuoden 2022 Anjalan taistelupaikan inventoinnin yhteydessä Ankkapurhantien eteläreunalla havaittiin noin 220 m pitkä kiviaita (ks. alakohde). Vuonna 1777 laaditulle isojakokartalle on nykyisen Ankkapurhantien kohdalle merkitty tie, joten kiviaita voi olla peräisin jo tältä ajalta.

Vuonna 2015 pihalta toimitettiin metallinilmaisinlöytöjä, ks. alakohde

Luonti: 27.11.2013 Viimeisin muutos: 14.10.2022

Alakohteet

näytä/piilota linkit muihin aineistoihin

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

kopioi linkki tälle sivulle:

kysy tai anna palautetta tämän kohteen tiedoista

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

ARKEOLOGISET KOHTEET

Anjalan kartano