Keskiajalla, todennäköisesti 1300-luvulla syntynyt Pajuniemen kylä mainitaan lähteissä 1540-luvulta alkaen. Nykyisen Kepulin tilakeskuksen länsipuolella, päärakennuksen SW-puolella on v. 1793 kartan mukaan ollut kaksi muuta talotonttia, joiden paikalla on nykyään pieni pelto ja sen itäpuolella joutomaata (tiheä vadelmikko pellonreunan ja pihatien välissä). Pellon W-puolella, metsän laidalla sijaitsee kaksi kivirakennetta:
1. Kiviröykkiö, jonka muodossa hahmottuu neliskulmaisuutta (todennäköisesti tulisijan raunio). Sijaitsee 3 m pellosta W, tienreunasta n. 4 m N. Mitat: n. 2,5 x 2,5 x 0,5 m. Kivien koko 20-40 cm. Röykkiö on sammaloitunut, kasvaa kuusenvesaa ja katajaa.
2. Kiviaita. Sijaitsee n. 7 m pellonreunasta metsikössä/vesakossa. Lähes N-S-suuntainen aita on osittain rauennut, pääosin sammalen/jäkälän peitossa. Koostuu pääasiassa 20-50 cm kokoisista kivistä; päällimmäisessä kerroksessa on pieniä (halk. 10-20 cm), ehkä jälkikäteen pellolta nostettuja kiviä. Aidan pituus on n. 20 m, leveys 1,7-2 m, korkeus 0,7-1,3 m.
Pellon E-puoleisessa pensaikossa, tien N-puolella on havaittu betoninen rakennuksen perustus ja yksittäisiä kiviä. |